Tulevaisuuden työttömyysturva

Jokin aika sitten asiantuntijaryhmä esitti muutoksia työttömyysturvaan. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan hallinto pitäisi ryhmän mukaan siirtää pois työttömyyskassoilta ja työttömyysturvan kestoa pitäisi lyhentää puoleen. Ryhmä perustelee esitystään sillä, että se lisäisi työvoiman tarjontaa, eli työntekijöiden ja työnhakijoiden määrää.

Työvoiman tarjonnan lisäämiseen tähtäävät politiikkasuositukset ovat peräisin uusklassisesta taloustieteestä ja sen tasapainomalleista. Näiden mallien mukaan työmarkkinoiden rakenteet, eli esimerkiksi tuloverot, palkoista ja työehdoista sopiminen, sosiaaliturva ja irtisanomissuoja vaikuttavat rakenteellisen työttömyyden tasoon. Mitä korkeampi tulovero ja mitä korkeampi sosiaaliturva, sen korkeampi rakenteellinen työttömyys – näin siis teoria ennustaa.

Jos uusklassista taloustiedettä seuraa näin pitkälle, looginen johtopäätös on alentaa sosiaaliturvan tasoa ja tiukentaa sen ehtoja, sekä alentaa tuloverojen tasoa ja lisätä paikallista sopimista palkoista ja työehdoista – mikäli tavoitteena on nostaa työllisyysastetta ja lisätä talouskasvua.

Suomessa johtavat poliitikot ja virkamiehet ovat nojautuneet työvoiman tarjonnan taloustieteeseen jo noin 25 vuotta. Eri hallitukset ovat johdonmukaisesti kiristäneet sosiaaliturvan ehtoja ja antaneet sosiaaliturvan jäädä jälkeen ansiotasojen kehityksestä. Tuloveroja on kevennetty voimakkaasti.

Valittu linja ei ole tuottanut toivottuja tuloksia. Talous on viime vuosina kasvanut hitaammin kuin mitä olisimme toivoneet, työttömyys on korkeammalla kuin mitä haluaisimme ja maassamme vallitsee investointilama. Valitun linjan seurauksena tuloerot ovat samalla tasolla kuin 1970-luvulla ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus on kasvanut. Verotuksen progressio on heikentynyt ja sosiaaliturva ei jaa tuloja uudelleen enää niin tehokkaasti kuin ennen.

Ansioturvan muutoksia esittävä asiantuntijaryhmä haluaisi siis jatkaa valitulla tiellä heikoista tuloksista huolimatta. Ryhmän esitys lisäisi toteutuessaan todennäköisesti tuloeroja erityisesti jos seuraava hallitus lyhentäisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa ryhmän ehdottamalla tavalla.

Tuntuu myös oudolta, että ryhmä haluaa itsepintaisesti lisätä työvoiman tarjontaa kun talouden ongelmat ovat ilmiselvästi kysyntäpuolella. Työttömyys johtuu siitä että yritykset eivät investoi ja yritykset eivät investoi koska taloudessa ei ole kysyntää. Valtio voisi halutessaan lisätä talouden kokonaiskysyntää mutta ei leikkaamalla työttömyysturvaa. Työttömyysturvan leikkaaminen päinvastoin vähentäisi talouden kokonaiskysyntää koska työttömien ostovoima pienenisi.

Ansioturvaa pitää tietenkin kehittää mutta ei niin että eriarvoisuus yhteiskunnassa lisääntyy. Työmarkkinat kehittyvät niin, että jako palkansaajiin ja yrittäjiin käy entistä epäselvemmäksi. Kaikilta työntekijöiltä vaaditaan tulevaisuudessa samoja kykyjä, mitä ennen vaadittiin yrittäjiltä: omiin ideoihin luottamista, aloitteellisuutta, itsensä kehittämistä ja riskien sietämistä.

Siksi ansioturvaa pitää kehittää niin, että uuden yrityksen perustamisesta tulisi helpompaa. Ansioturvan saajien joukossa on paljon yrittäjäpotentiaalia ja meidän tulisi luoda rakenteita, jotka helpottavat työttömiä perustamaan uusi, oma yritys. Julkisuudessa on ollut esillä esityksiä starttirahan kehittämisestä tähän suuntaan.

Työttömien starttiraha tulisi yhdistää alkavan yritystoiminnan rahoitukseen. Työttömien pitäisi saada tällaista rahoitusta paljon nykyistä helpommin, ja valtio voisi pienentää yrityksen perustamiseen liittyviä riskejä esimerkiksi myöntämällä pääomalainoja alkaville yrityksille. Vastineeksi uudet yritykset eivät jakaisi voittoja omistajilleen ennen kuin pääomalainat on maksettu takaisin.

Nykyiset alkavan yrityksen rahoitusmuodot toimivat aivan liian pienessä mittakaavassa verrattuna työttömien joukossa olevaan yrittäjäpotentiaaliin.

Jos työttömyysturvaa kehitettäisiin esittämälläni tavalla, työttömät voisivat keskittyä siihen miten he hyödyntäisivät omia ideoitaan tulevaisuudessa. Tämä taas hyödyttäisi koko yhteiskuntaa ja lisäisi taloudellista toimeliaisuutta ja yhteistä hyvinvointia.

JohannesKananen
Keskusta Helsinki

Opetan sosiaalityötä ja sosiaalipolitiikkaa Helsingin yliopistossa. Minua kiinnostaa suomalaisen hyvinvointimallin kohtalo.
Reilu vero ry:n puheenjohtaja.
Profiilikuva: Joel Grandell.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu