Tulevaisuuden työttömyysturva
Jokin aika sitten asiantuntijaryhmä esitti muutoksia työttömyysturvaan. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan hallinto pitäisi ryhmän mukaan siirtää pois työttömyyskassoilta ja työttömyysturvan kestoa pitäisi lyhentää puoleen. Ryhmä perustelee esitystään sillä, että se lisäisi työvoiman tarjontaa, eli työntekijöiden ja työnhakijoiden määrää.
Työvoiman tarjonnan lisäämiseen tähtäävät politiikkasuositukset ovat peräisin uusklassisesta taloustieteestä ja sen tasapainomalleista. Näiden mallien mukaan työmarkkinoiden rakenteet, eli esimerkiksi tuloverot, palkoista ja työehdoista sopiminen, sosiaaliturva ja irtisanomissuoja vaikuttavat rakenteellisen työttömyyden tasoon. Mitä korkeampi tulovero ja mitä korkeampi sosiaaliturva, sen korkeampi rakenteellinen työttömyys – näin siis teoria ennustaa.
Jos uusklassista taloustiedettä seuraa näin pitkälle, looginen johtopäätös on alentaa sosiaaliturvan tasoa ja tiukentaa sen ehtoja, sekä alentaa tuloverojen tasoa ja lisätä paikallista sopimista palkoista ja työehdoista – mikäli tavoitteena on nostaa työllisyysastetta ja lisätä talouskasvua.
Suomessa johtavat poliitikot ja virkamiehet ovat nojautuneet työvoiman tarjonnan taloustieteeseen jo noin 25 vuotta. Eri hallitukset ovat johdonmukaisesti kiristäneet sosiaaliturvan ehtoja ja antaneet sosiaaliturvan jäädä jälkeen ansiotasojen kehityksestä. Tuloveroja on kevennetty voimakkaasti.
Valittu linja ei ole tuottanut toivottuja tuloksia. Talous on viime vuosina kasvanut hitaammin kuin mitä olisimme toivoneet, työttömyys on korkeammalla kuin mitä haluaisimme ja maassamme vallitsee investointilama. Valitun linjan seurauksena tuloerot ovat samalla tasolla kuin 1970-luvulla ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus on kasvanut. Verotuksen progressio on heikentynyt ja sosiaaliturva ei jaa tuloja uudelleen enää niin tehokkaasti kuin ennen.
Ansioturvan muutoksia esittävä asiantuntijaryhmä haluaisi siis jatkaa valitulla tiellä heikoista tuloksista huolimatta. Ryhmän esitys lisäisi toteutuessaan todennäköisesti tuloeroja erityisesti jos seuraava hallitus lyhentäisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa ryhmän ehdottamalla tavalla.
Tuntuu myös oudolta, että ryhmä haluaa itsepintaisesti lisätä työvoiman tarjontaa kun talouden ongelmat ovat ilmiselvästi kysyntäpuolella. Työttömyys johtuu siitä että yritykset eivät investoi ja yritykset eivät investoi koska taloudessa ei ole kysyntää. Valtio voisi halutessaan lisätä talouden kokonaiskysyntää mutta ei leikkaamalla työttömyysturvaa. Työttömyysturvan leikkaaminen päinvastoin vähentäisi talouden kokonaiskysyntää koska työttömien ostovoima pienenisi.
Ansioturvaa pitää tietenkin kehittää mutta ei niin että eriarvoisuus yhteiskunnassa lisääntyy. Työmarkkinat kehittyvät niin, että jako palkansaajiin ja yrittäjiin käy entistä epäselvemmäksi. Kaikilta työntekijöiltä vaaditaan tulevaisuudessa samoja kykyjä, mitä ennen vaadittiin yrittäjiltä: omiin ideoihin luottamista, aloitteellisuutta, itsensä kehittämistä ja riskien sietämistä.
Siksi ansioturvaa pitää kehittää niin, että uuden yrityksen perustamisesta tulisi helpompaa. Ansioturvan saajien joukossa on paljon yrittäjäpotentiaalia ja meidän tulisi luoda rakenteita, jotka helpottavat työttömiä perustamaan uusi, oma yritys. Julkisuudessa on ollut esillä esityksiä starttirahan kehittämisestä tähän suuntaan.
Työttömien starttiraha tulisi yhdistää alkavan yritystoiminnan rahoitukseen. Työttömien pitäisi saada tällaista rahoitusta paljon nykyistä helpommin, ja valtio voisi pienentää yrityksen perustamiseen liittyviä riskejä esimerkiksi myöntämällä pääomalainoja alkaville yrityksille. Vastineeksi uudet yritykset eivät jakaisi voittoja omistajilleen ennen kuin pääomalainat on maksettu takaisin.
Nykyiset alkavan yrityksen rahoitusmuodot toimivat aivan liian pienessä mittakaavassa verrattuna työttömien joukossa olevaan yrittäjäpotentiaaliin.
Jos työttömyysturvaa kehitettäisiin esittämälläni tavalla, työttömät voisivat keskittyä siihen miten he hyödyntäisivät omia ideoitaan tulevaisuudessa. Tämä taas hyödyttäisi koko yhteiskuntaa ja lisäisi taloudellista toimeliaisuutta ja yhteistä hyvinvointia.
Meillä on todellakin kysyntäpula. Sen aiheuttaja on kapitalismin kriisi ja pitkittynyt talouden lama. Ei se auta mitään, että nykyoloissa uudet yrittäjät alkavat jakamaan pulaa ja kurjuutta.
Pääomien sekä tuotantovälineiden omistajat ja poliittinen eliitti yrittää selvitä kriisistä vaatimalla paluuta klassisen kapitalismin kuripolitiikkaan.
Kuripolitiikan ensimmäinen askel oli uusliberalismi, toinen nyt agendalla oleva askel tuo tullessaan hikeä ja verta.
Ilmoita asiaton viesti
Kommenttini ei varsinaisesti liity kirjoituksesi aiheeseen. Röyhkeästi nyt vain käytän tilaisuutta kysyä sinulta selvennystä asiaan, joka kiinnitti huomioni nukkuvat.fi-vaalikoneessa sinun vastauksissasi. Vastasit haluavasi Suomen pysyvän EU:ssa, mutta liiitovaltiokehityksestä sinun mielestäsi pitäisi järjestää kansanäänestys. Mitä tarkoitat liitovaltiokehityksellä? Eikö tosiasiat huomioonottaen ole selvää, että EU on liittovaltio, vieläpä erittäin tiivis ja keskusjohtoinen, eikä vain muuttumassa sellaiseksi. Esim. USA:n liittovaltioilla on huomattavasti suurempi liikkumavara omien lakiensa säätämisessä kuin meillä Suomessa, kun noin 80% laeistamme tulee nykyään EU:sta. Samoin oli itsemääräämisoikeutemme huomattavasti suurempi ollessamme Venäjän suuriruhtinaskunnan autominen alue.
Ja mistä tarkoitat: järjestettävä kansanäänestyks? Sillä ethän tosissasi tarkoita, että suomalaiset voisivat kansanäänestyksellä vaikuttaa EU:n kehityksen linjaan?
Lisäksi kiinnitti huomiotani se, että huolimatta halustasi pysyä EU:N jäsenenä, voisimme sinun mielestäsi mieluiten säästää EU-jäsenmaksuista. Et kai yritä ratsastaa tässä kahdella hevosella ja käydä yhtä-aikaa EU-myönteisestä ja myötäillä samalla äänestäjien enemmistön kantaa, joka on EU:sta eroamisen puolella ja vähintäänkin kaiken maksuliikenteen EU:n suuntaan lopettamista kannattava. Valtiotieteen tohtorin tuskin voin olettaa kuvittelevan, että EU:n jäsenenä pysyen voimme kieltäytyä jäsenmaksujen maksamisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Työttömyysturvaa ei tarvita jos työvoima on markkinaehtoinen vaan jokaiselle löytyy työpaikka päivän markkinahintaan.Suomessa suorastaan vaaditaan kovempaa kilpailua hinnoissa ja palveluissa. Silti työvoima täysin ulkona kilpailusta joka olisi se tärkein elementti markkinataloudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiistät siis markkinoille muodostuvan rakennetyöttömyyden olemassaolon? Taidat olla pahemman luokan utoopikko.
Ilmoita asiaton viesti
Rakennetyöttömyys on pientä 1-2 % työvoiman määrästä
Tuli tutittua tuota asiaa 80-luvulla kun kannustinlokut olivat todella suuria.
Silloin oli voimassa ns Leppäsen laki eli puoli vuotta työttömänä olleelle piti järjestää töitä.
Lähes jokainen , jolle työtä tarjottiiin , lähti töihin.Mutta työstä tietysti maksettiin työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työ piti tietysti järjestää osaamisen mukaan. Eli kun työnantaja jousti niin silloin esteitä työllistämiselle ollut niin paljoa kuin nykyisin. Tietysti löytyi ihmisiä, jotka eivät voineet otata työt vastaan alkoholiongelmien takia, tai maatalon emännät eivät joutaneet navettatöiltään etec.Mutta nämä lensivät ulos kortistosta
Eikä tuo työn organisointi ihmisten mukaan mitenkään uutta ole, se on vanha juttu.Nykyään suositaan enemmän sellaista mallia, jossa tehtävät on tarkasti ja jäykästi määritelty eikä työnantaja jousta/osaa joustaa .Näin vain hyvin pieni määrä työttömistä täyttää vaatimuksen
Mutta kyseessä on työnantajan joustamattomuus , ei sis rakennetyöttömyydestä johtuva
Ilmoita asiaton viesti
Juu, tottakai nykyinen lukema ei ole lähelläkään rakennetyöttömyyttä vaan hyvin pitkälle markkinoiden joustamattomuutta ja kysynnän puutetta. Rakennetyöttömyydestä nykytilanteessa saa suhteellisen hyvää osviittaa vapaammista talouksista, kuten esimerkiksi Hong Kongista. Siellä työttömyys on jossain 3%:n huitteilla, vaikka sivukulut ovat käytännössä nollissa ja lähes viidennes työvoimasta elää slummeissa saaden palkkaa, jolla ei täytä elämän perustarpeita.
Väite siitä että työttömyysturvaa ei tarvita on vain ihan täyttä puutaheinää.
Ilmoita asiaton viesti
Syksy Räsänen kirjoitti blogissaan onko taloustiede tiedettä. Vastaus oli,että ei ole. Oikeassa tieteessä teorian on vastattava havaintoja, jos näin ei ole, niin teoriaa on korjattava.
Taloustieteessä ei menetellä näin vaan taloustieteilijät alkavat syytellä työntekijöitä ja ay- liikettä.
Korkman vahvisti Syksyn käsityksen. Taloustiede on enemmän politiikkaa kuin tiedettä
Tyypillinen taloustieteen poliittinen harha on, että työn tarjonta lisää työpaikkoja.
Meillä oli vuonna 1989 2,5 miljoonaa työllistä ja 80000 työtöntä.Nyt meillä on 2,5 miljoonaa työllistä ja 500000 työtöntä ja tuolla aikavälillä maahan on tuut yli 200000 ulkomaalaista. Kuitenkaan työllisiä ei ole tullut lisää kuten teoria sanoo
Eli havainto ei ole yhtä teorian kanssa
Ja 40 vuotta tuotantoa suunnitelleena työvoima on vain yksi tuotannontekijä muiden joukossa eli samanlaista kuin kone tai rauta tai puu tai vesi etc
Se, että työvoimaa tarvitaan johtuu siitä, että ostovoimaa on olemassa ja tuotteet menevät kaupaksi.Nyt kasvu on hidasta, joten tuotteet eivät menekaupaksi kun ostovoima ei lisäänny. Työvoiman tarjonta kuitenkin jatkaa kasvuaan
Niinpä taloustietielojöiden typerä vertaus siitä,että Saksassa on 18 kertaa enemmän työllisiä ei johdu siitä, että Saksassa on enemmän työvoimaa vaan siitä, että siellä on ostovoimaakin 18 kertaa enemmän.
Saksan työvoima voi olla vaikka nolla ja tavara käy kaupaksi jos siellä asuvilla on ostovoimaa.Mitään ei voi siellä tuottaa vaan kaikki on tuontia .
Tai jos USA:ssa ostovoima ja tuottavuus olisi sama kuin Suomessa niin USA:ssa olisi 2,5 miljoonaa työllistä ja loput eläisivät elämäntapaintiaaneina preerialla.
Kyseessä onkin äärioikeiston laatima alistamismalli eli kun työttömyys pidetään korkealla niin syntyy kilpailua työntekijöiden välille ja solidaarisuus katoaa ja samalla ay-liike menettää vatansa ja syntyy työnantajien saneluun perustuva työelämä, kun työntekijöiden neuvotteluasema nollataan.
NAIRU on puhtaasti poliittisesti määriteltävä työttömyyden aste ja se määritellään niin korkea, että ay-liike on voimaton ja työntekijöiden välillä vallitsee hillitön kilpailu
Kuitenkin Saksassa on ollut matala työttömyysaste ja matala infaatio, samoin Japanissa joten tässäkään suhteessa talousteoria ei pidä paikkaansa
Täystyöllisyys ja matala inflaatio on yhdisteltävissä toisin kuin taloustieteilijät väittävät
Ilmoita asiaton viesti
Soininvaara kehuu Saksan ,Tanskan ja Ruotsin mallia.Mutta nekin perustuvat kaksi/kolmikantaan ja Tupoon eli yhteisesti määritellään palkanmaksuvara ja suurin osa sosiaalisista uudistuksista työmarkkinaosapuolten ja valtion kesken.
Ja kaikki pysyvät raamissa, jossa on sovittu.Saksa ja Ruotsi ovat suurempia maita, joten ne sopivat löyhemmin kuin Suomen kokoinen Tanska
Soininvaara libertaarina unohtaa tarkoituksella se, että Saksassa ja Ruotsissa kuin myös Tanskassa on parannettu paikallista sopimista työntekijöiden neuvotteluasemaa parantamalla.Niinpä näissä maissa ei voi olla työehtosopimusshoppailua eikä työnantajan yksipuoliset henkilöstöä koskevat päätökset astu voimaan elleivät työntekjiät hyväksy sitä.
Sen vuoksi ei tarvita laittomia lakkojakaan. Eikä neuvottelijoiden määrää ole rajoitettu, kuten Suomessa.Saksassa jo yli 10 hengen firmissa edustajia on jo viisi, jos työntekijät haluavat,muka asiantuntijoita.Suomessa vain päälyottamusmiehellä on neuvotteluoikeus
Soininvaara uskoo vain keppiin, duunari ei tarvitse kannustimia vaan pakkoja ja holhousta. Soininvaaran asennetta kohtaan kuvasi hyvin hänen Seurassa antama lausunto: Tuota 500 päivän ansiosidonnaista tarvitsevat duunarit, että he voivat rakentaa omakotitalon.Valitettavasti pääosa ansiosidonnaista 500 päivää saavista on + 50-vuotiata ja siinä vaiheessa lapset ovat lähteneet ja silloin muutetaan kerrostaloon.
Soininvaara on EK bulvaani ja sen vuoksi ei kovin suosittu missään piireissä, ei ainakaan vihreissä, sopii paremmin Kokoomuksen oikeaan laitaan
Ilmoita asiaton viesti
”Julkisuudessa on ollut esillä esityksiä starttirahan kehittämisestä tähän suuntaan.”
”Vastineeksi uudet yritykset eivät jakaisi voittoja omistajilleen ennen kuin pääomalainat on maksettu takaisin.”
Miksi ihmeessä tehdä asia noin monimutkaisesti ja byrokraattisesti kun perustulo ja pääomatulojen yhdistäminen ansiotulojen kanssa samaan progressiomalliin ajaa saman? Vieläpä tuhat kertaa yksinkertaisemmin ja tarjoaa yksilön kannalta äärettömän monta kertaa paremman vaihtoehdon, jossa ei ole pelkoa lukemattomien turvaverkkojen väliin tipahtamisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitokset kommenteista. Kristiina Kalliojärvelle: suhtaudun Euroopan unioniin kriittisesti – erityisesti näihin talouskurisopimuksiin, jotka siirtävät budjettivaltaa Brysseliin. En kuitenkaan kannata EU:sta eroamista tällä silmänräpäyksellä (näin tulkitsin vaalikoneen kysymystä), vaan juuri kansanäänestystä, jolla etsittäisiin legitimiteettiä budjettivallan siirtämiselle ja uutta perussopimusta EU:lle. Jos kansalaiset eivät hyväksy liittovaltiota, kansan tahtoa pitää kunnioittaa.
Taloustieteestä: uusklassinen taloustiede on pitkään hallinnut poliittista päätöksentekoa. Se on hiipinyt päätöksiimme OECD:n ja EU:n sekä elinkeinoelämän ajatushautomoiden kautta. Toisaalta työväenliike ja vasemmisto ei ole tarjonnut uskottavaa vaihtoehtoa. Taloustieteessä on myös lupaavia marginaalisia suuntauksia, kuten jälkikeynesiläinen ja Hyman Minskyn ajatuksiin pohjautuvat suuntaukset. Ks. esim. sellaiset taloustieteilijät kuten Randall Wry ja James K. Galbraith. Suomessa Lauri Holappa puhuu mielestäni järkevästi.
Perustulosta: kannatan perustuloa mutta se on ratkaisu sosiaaliturvan ongelmiin. Itse yritän myös etsiä ratkaisua yritysideoiden toteuttamiselle. Valtion pitäisi vähentää yrittämiseen liittyviä riskejä ja vastineeksi yrittäjien voitonjakoa rajoitetaan.
Ilmoita asiaton viesti