Johannes Kanasen blogi Inhimillinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta

Hankintalaki on uudistettava kansalaisten ehdoilla

Euroopan unioni uudisti helmikuussa 2014 julkisia hankintoja säätelevän hankintadirektiivin. Sen jälkeen Suomessa on valmisteltu kansallisen hankintalain uudistusta työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Lakiluonnos oli kesällä lausuntokierroksella järjestöissä ja hankintoja tuntevissa organisaatioissa, ja lakiesityksen on määrä tulla eduskuntaan tämän syksyn istuntokauden aikana.


Julkisten hankintojen sääntely pohjautuu EU:n perusperiaatteisiin eli tavaroiden, palveluiden, pääomien ja ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen unionin alueella. Varsinkin suurissa hankinnoissa kaikkien tavaran- tai palveluntarjoajien pitäisi kyetä osallistumaan tarjouskilpailuihin tasavertaisista lähtökohdista. Julkisia hankintoja säätelemällä halutaan myös lisätä hallinnon avoimuutta ja verovarojen käytön tehokkuutta.


Uudessa hankintadirektiivissä myös sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat sääntelyn alaisuuteen. Jos jonkin EU-maan viranomainen haluaa vastedes ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalveluita, kilpailutuksessa ja sen kriteereissä on noudatettava hankintadirektiivin ohjeita.
 
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat immateriaalisia: vanhusten, lasten ja vammaisten hoivaa, jonka arvoa on vaikea mitata rahassa. Siksi palveluiden alistaminen mekaaniselle sääntelylle tai markkinatalouden ehdoille saattaa johtaa laadun heikkenemiseen.


Suomen nykyisin voimassa oleva hankintalaki säädettiin vuonna 2007. Lainsäätäjä päätti jo tuolloin säädellä sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutusta hankintalailla, vaikka EU-direktiivi ei sitä tuolloin edellyttänyt. Tämän jälkeen moni sosiaalialan järjestö on yhtiöittänyt toimintansa täyttääkseen palveluntarjoajille asetetut kriteerit.


Viime vuonna hyväksytyssä EU:n hankintadirektiivissä on välineitä, joiden avulla hankintaviranomainen voi huolehtia sosiaali- ja terveyspalveluiden laadusta. Hinta ei ole kilpailun ainoa kriteeri.
 
EU-direktiivi on laadittu niin, että pienet ja keskisuuret yritykset voisivat menestyä kilpailutuksissa mahdollisimman hyvin. Suomen lakiluonnoksessa hankintaviranomaisia kannustetaankin pilkkomaan suuria hankintoja pienempiin osiin. Tämä mahdollisuus suosii pk-yrityksiä.


Hankintalakia luonnostellut työryhmä ei kuitenkaan halua hyödyntää EU-direktiivin artiklaa 77, joka antaisi hankintaviranomaisille mahdollisuuden sulkea voittoa tavoittelevat yritykset sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutuksen ulkopuolelle.


Työryhmä perustelee kantaansa sillä, että artiklan 77 muotoilut pakottaisivat käytännössä vaihtamaan palvelun toimittajaa kolmen vuoden sopimuskauden jälkeen, ja jatkuvuuden kannalta kolmen vuoden sopimuskausi voi työryhmän arvion mukaan olla artiklan mukaisissa palvelukokonaisuuksissa liian lyhyt aika.


Tulkinta on liian ankara. Direktiivi ei toki velvoita hankintaviranomaisia sulkemaan pois sosiaali- ja terveyspalveluiden julkisista hankinnoista organisaatioita, jotka eivät käytä voittojaan organisaation kehittämiseen, mutta direktiivi sallii tällaisen poissulkemisen, jos hankintaviranomainen katsoo sen tarkoituksenmukaisesti. Lainsäätäjän ei tarvitsisi tässä vaiheessa ottaa kantaa palveluiden jatkuvuuteen, vaan hankintaviranomainen voisi ratkaista tämän paikallisella tasolla.
 
Veroparatiiseja hyödyntävät kansainväliset terveysalan suuryritykset saavat kilpailutuksessa suhteettoman suuren edun jo sen vuoksi, että ne maksavat vähemmän veroja kuin pienemmät kilpailijansa. Siksi nämä terveysjätit ovat myös menestyneet hyvin Suomessa järjestetyissä kilpailutuksissa.


Suomessa on ollut tapana noudattaa EU:n direktiivejä pilkuntarkasti ja joskus jopa viedä niitä pidemmälle kuin alun perin EU-tasolla on ollut tarkoitus. Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmaan on kuitenkin kirjattu, että hankintalaki uudistetaan kansallista etua ja kansalaisten hyvinvointia tukevaksi.


Kansallisen edun mukaista on tietenkin, että sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat mahdollisimman laadukkaita.


Nyt hankintalain valmistelijoilla ja säätäjillä olisi mahdollisuus tehdä hankintalaista sellainen, että se palvelee kansalaisten etua.

 

(julkaistu Helsingin Sanomissa 14.10.2015)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Oikeastaan isot firmat hyötyvät hankintalaista suuresti, lue tämä:

"Nyt puhuu taksikuski"
http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1305644200746

Hänen tarinassaan näkee sen, että kuinka pienet firmat eivät kykene suurimpien tarjoushintoihin vastaamaan ja varsinkin, kun vaaditaan kunnostamaan kokonaista kohdetta. Vain suurilla firmoilla on varaa niihin, kun pystyvät ulkomailta käsin hankkimaan halvalla kun taas pienillä ei.

Esimerkiksi viranomaisten vaatima merkintä maksoi eräälle metallipajalle rahaa 70 000 euroa ja joutui käymään 400 standardivaatimusta. Ilman sitä merkintää ei yrityksellä olisi ollut lupaa myydä ulkopuolelle mitään.

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutisarkisto/a/?grou...

Noinko hyvin meillä yrityksiä kohdellaan ja työntekijöitä? Jatkuvia vähennyksiä toisensa jälkeen. Suomi kaipaa perusteellista uudistusta lainsäädäntöihin ja byrokratian, sääntelyiden vähentämiseen. Ei yksipuolista syyttelyä leiriltä toiselle.

Toimituksen poiminnat