*

Johannes Kanasen blogi Inhimillinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta

Häpeä, leimaantuminen ja sosiaalipolitiikka - kirjoitus ihmisyyden puolesta

Meillä suomalaisilla on tapana ajatella, että ihmiselämään kuuluu koulunkäynti lapsena, opiskelu nuorena ja työelämä aikuisena. Sitten joskus työuran jälkeen pääsemme hyvin ansaitulle eläkkeelle.

Mutta mitä jos elämä ei mene tämän käsikirjoituksen mukaan? Onko ihminen silloin epäonnistunut?

Sosiologeilla on tapana sanoa, että palkkatyönormi on Suomessa huomattavan vahva. Meillä on siis taipumus luokitella ja arvostella ihmisiä sen mukaan minkälaisessa työssä he ovat – ja ovatko he työssä ylipäätään. Silti aikuisista työikäisistä vain noin kaksi kolmasosaa on töissä.

Luokittelu ja leimaaminen ei koske ainoastaan työtä ja työttömyyttä. Ylipäätään normeista poikkeavilla ihmisillä on riski tulla leimatuiksi – eli muilla ihmisillä on taipumus ajatella, että normista poikkeaminen ilmentää heikkoutta. Leimaantumiseen saattaa riittää esimerkiksi erilainen ihonväri, joskus jopa vain eri sukupuoli kuin ympärillä olevilla, erilainen seksuaalinen suuntautuminen, erilainen synnyinseutu, tai muita huonommat kulutusmahdollisuudet.

Jos ihminen saa tällaisen sosiaalisen leiman, eli stigman, hänen ihmisyytensä rajoittuu heikkoutena pidettyyn ominaisuuteen sosiaalisissa tilanteissa. Useimmiten ihminen tiedostaa tilanteen tavalla tai toisella ja pahimmassa tapauksessa leimautuminen aiheuttaa häpeää. Silloin syrjäytymisen paha kierre on aluillaan.

Miten voimme taistella häpeää, leimoja ja syrjäytymistä vastaan?

Häpeä on tunne, jonka kaikki varmaankin tunnistaa. Häpeä liittyy niihin tilanteisiin, joissa koemme rikkovamme jotain normia. Samalla häpeäntunne on eräänlainen peili ihmiselle. Se pakottaa meitä katsomaan itseämme sellaisena kuin olemme ja arvioimaan itseämme riippumatta ympäristön odotuksista. Hyväksynkö itse itseni sellaisena kuin olen? Häpeä voi siis opettaa meitä tuntemaan itseämme ja kasvamaan ihmisinä. Toki häpeä voi myös lamauttaa.

Itsensä tunteminen on jokaiselle ihmiselle hyvin herkkä asia ja läpi elämän jatkuva prosessi. Vähintä, mitä voimme toisiltamme odottaa on, että tämä herkkä prosessin tapahtuu täydellisessä vapaudessa ja itsenäisyydessä ilman muiden ihmisten häirintää. Hyvässä yhteisössä jokainen ihminen saa tukea, kunnioitusta ja rohkaisua arvokkaiden yksilöllisten piirteiden tunnistamisessa ja kehittämisessä.

Yhteiskunnallisella ja poliittisella tasolla voimme taistella leimoja ja turhaa häpeää vastaan kertomalla, että hyväksymme jokaisen ihmisen sellaisena kuin hän on – riippumatta yksilöllisistä ominaisuuksista jotka saattava poiketa valtavirrasta. Voimme rakentaa sellaiset lait, säännöt ja instituutiot jotka takaavat kaikille tasavertaiset oikeudet esimerkiksi tuloihin ja julkisiin palveluihin. Sosiaalipolitiikan tehtävänä on taistella leimautumista vastaan toivottamalla ihmiset tervetulleeksi takaisin siihen yhteisöön, josta leimat ovat heitä sulkemassa ulos.

Hyvä sosiaalipolitiikka perustuu siis sille ajatukselle, että kaikki ihmiset ovat arvokkaita sellaisina kuin he ovat. Toisin sanoen ihmisiä ei kuntouteta tai kotouteta siksi että heistä tulisi mahdollisesti tuottavia työntekijöitä. Ihmiset eivät ole olemassa abstraktia kansantaloutta varten. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja kaikilla tulisi olla samat mahdollisuudet kehittyä ja kasvaa yksilöinä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Olenpahan nykyään muuten huomannut että on alettu huudella nuorille töihin menemistä ja opiskelua pidetään kuhnimisena sekä loisimisena. Asenne muutos suomessa työssäkäymättömiä kohtaan on ikävä, pahimmillaan halutaan laittaa pakotettuna työhön ilman oikeutta vapaa-aikaan kuin jotkin paatuneimmat rikolliset. Onko työttömyys rikos? Onko työttömyys täysin yksilön oma syy? Entäpä jos työttömyyden syynä on ikäesim on vähänaikaa sitten valmistunut eikä mitään työkokemusta ole? Työnhaku kurssilla toki opetetaan että työtähskiessa katsotaan suhteiden lisäksi osasmista eli työkokemusta, tietoa eli opintoja sekä persoonallisuutta eli harraste aktiivisuutta janäistä kolmesta on oltava kunnossa vähintään kaksi. Kyllä maailma kohtelee nuoria julmasti jolleivat työllisty, mieleni kyllä tekisi muuttaa pois Suomesta jos olisi varaa mutta toivon etyä perustulosta tulee se luvattu autuas pelastus meille kaikille. Itse ainakin jatkaisisin vielä opiskelua tai tähtäisisin yrittäjyyteen tai alkaisisin harrastamaan jotain taideainetta. Ja on muuten sekin huvittavaa ettei taide ja kulttuurialaa pidetä joidenkin mielipiteissä oikeana työnnä esim artisti laulajaa vaan "keikailevana pellenä", vaan mitä sitten on sitä "oikeaa" työtä?

Käyttäjän JohannesKananen kuva
Johannes Kananen

Kuvaat hyvin tätä palkkatyönormin vahvuutta. Palkkatyössä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta se pitäisi nähdä ihmisen omana valintana eikä ihmisiä pitäisi arvottaa sen mukaan ovatko he töissä vai eivät.

Olen itsekin miettinyt perustuloa juuri niin että se helpottaisi esimerkiksi uuden yrityksen perustamista. Nythän pienyrittäjä joutuu ottamaan hyvin suuria riskejä ja menettää samalla oikeuden sosiaaliturvaan.

Sosiaaliturva on kehitetty hyvin toisenlaisissa yhteiskunnallisissa oloissa eivätkä sen säännöt enää vastaa nykypäivää.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Toivotaan kuitenkin että asennenormit saadaan murrettua ja mennään eteenpäin kohti parempaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tottakai ihmistä pitää arvostaa tai vähintäänkin sietää ja antaa hänen elää omaa elämäänsä. Mutta ihmisarvolla ei ole mitään tekemistä tulojen tai kulutusmahdollisuuksien kanssa. Tulot syntyvät työstä, kun tehdään jotain mitä toiset haluavat. Työtön ei menetä hippuakaan arvostaan ihmisenä, mutta ei hänellä voi myöskään olla oikeutta vaatia toisten tekemisen tuloksia itselleen. Silloin työtön alentaa työntekijän orjaksi. Pelkäksi välineeksi jonka tehtävä on tuottaa hänelle aineellista hyvää.

Kannatan sosiaaliturvaa, mutta sen pitäisi lähteä työntekijöiden halusta jakaa työnsä tuloksia. Ei työttömien vaatimuksista. Vaatimus sille että yksi jatkuvasti antaa ja toinen vain ottaa on epäreilu. Sellaista sosiaalipolitiikka ei voi tukea.

Käyttäjän JohannesKananen kuva
Johannes Kananen

Olen samaa mieltä siitä, että kaikkia pitää arvostaa.

Sosiaaliturvasta huomauttaisin että esimerkiksi työttömyysturvan ehtona on se, että etsii työtä ja on valmis sitä vastaanottamaan. Eli työttömyysturva on ikään kuin vakuutus sen tilanteen varalta, että töitä ei etsimisestä huolimatta löydy.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Työttömyyttä ja työttömyyskorvauksia voi aina yrittää rationalisoida miten haluaa, mutta perusongelma on ja pysyy: yksi joutuu tekemään useamman työt, jakamaan saaliin ja nykymaailmassa vielä kuuntelemaan usein keljuilua kaupan päälle.

Miksi työtä ei ole kaikille vaikka ihmisten tarpeilla ja haluilla ei ole mitään oikeassa maailmassa vastaan tulevia rajoja? Pitäisikö systeemi muuttaa sellaiseksi että aivan jokainen osallistuisi toisten tarpeiden ja halujen tyydyttämiseen, yhteiskunta organisoisi työnjaon niiden osalta jotka eivät pärjää markkinoilla, ja työttömyyskorvausta voitaisiin maksaa vasta sitten kun viimeinenkin yhteiskunnan jäsen sanoo että nyt hän ei halua enää yhtään mitään?

Nähdäkseni työttömyys on system failure. Keskustelu työttömyyden häpeästä tai korvauksista on toissijaista, kun pitäisi puhua siitä millaisella systeemillä työtä jaetaan kaikille. Tehokkuudessa ilmeneviä eroja voi sitten tasata verotuksella ja subventiolla.

Käyttäjän JohannesKananen kuva
Johannes Kananen Vastaus kommenttiin #6

Tietyssä mielessähän tämä on muna vai kana-kysymys: onko ihminen työtä varten vai onko työ ihmistä varten? Onko kaikkien velvollisuus tehdä mitä tahansa työtä, vai onko työ sitä varten että ihminen voi sitä kautta toteuttaa itseään?

Näihin kysymyksiin ei ole mitään helppoa vastausta. Ihanteellisessa yhteiskunnassa ihmiset saisivat käyttää parhaita kykyjään juuri niinkuin he haluavat.

Vanha jako palkkatyöläisiin ja yrittäjiin on myös koko ajan hämärtymässä. Pitää muistaa, että ihmiset osaavat myös itse ideoida taloudellista toimintaa. Minusta esimerkiksi yrityksen perustaminen on edelleen liian riskipitoista puuhaa ja pääomia on hankalasti saatavilla - ja uuden yrityksen perustaja ei myöskään ole oikeutettu sosiaaliturvaan samalla tapaa kuin palkkatyötä hakeva ihminen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #7

En näe muna-kana ongelmaa vaan väärän dikotomian. Ihminen on paljon muutakin kuin vain työhön verrattavaa toimintaa ja toisaalta ihminen kuolee ilman työtä maailmassa jossa ei ole taikavoimia.

Kun itse on tyydyttänyt omat tarpeensa, sen jälkeen voi tehdä aivan mitä haluaa. Jos joku ei halua osallistua omien tarpeidensa tyydyttämiseen, silloin mennään jo ihan toiseen keskusteluun. Eli miten muut voivat auttaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #8

Tässä on puhuttu paljon siitä että työn käsitteeksi on vakiintumassa vakituinen palkka työ eikä muuta työtä pidetä "oikeanatyönä" esim artisti laulajaa, kun samaan aikaan työn ja yrittäjyyden ero on hämärtymässä. Ongelma on myös se että yhä herkemmin työtön, opiskelija tai taiteilija leimataan laiskaksi ja halutyomaksi tehdä työtä sekä heitä syyllistetään haukkumalla loisiksi. Se taas miksi työtä ei ole kaikille ja toisille taas on liikaa tulee si7tä että yrityksillä on tarve optimoida kustqnnustehokkuus niin pitkälle kuin mahdollista, yksi ehdotus on ollut että määrättäisiin lailla minimipalkka, työpäivä kuusituntiseksi sekä paikallinen sopimuskäyttöön vaikka toiset haluavat vain pelkän paikallisen sopimuksen ilma työntekijä turvaa jolloin työntekijä olisi hyvin heikoilla kilpailutilanteessa ja voi pahimmiillaan joutua vaikka tyytymään euron kuukausi palkkaansiksi paikallisen sopimuksen kanssa pitäisi olla määrätty myös lainmukainen minimipalkka sekä kuusituntinen työpäivä. Työ elämän murros luo lisäksi kokoajan suurempaa tarvetta perustulolle jonka voisi silti saada vaikka vaikka jäisi työttömäksi tai kun yritys menee alle tai jos rupeaa vaikka muusikoksi tai näyttelijäksi. Se ei ole ahneutta että saa elämiseen riitävästi sosiaaliturvaa vaan se että valittaa tulonsiirroista piittaamasta muusta kuin omasta navasta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

Kumpi sitten on ahneempi, se joka vaatii asioita antamatta mitään vastaan vai se joka vaatii sen minkä saa itse aikaan?

Kieltäydyt ymmärtämästä sitä että sosiaaliturva orjuutta sen joka joutuu kustantamaan lystin. 'Orjuuttaa' on tietysti vain retoriikkaa, Suomessa työn tekeminen ei ole kenellekään pakko.

Minusta sinä katsot vain omaa napaasi välittämättä siitä että joku tekee osuutesi. Ei sosiaaliturvaa mielestäni pidä lopettaa, mutta entistä enemmän siinä on huomioitava maksajan näkökulma. Jos maksajan lompakko ohenee, kyllä saajankin lompakon tulisi ohentua.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #10

Ei kukaan ymmärtääkseni vaadi vaan nauttivat oikeudesta riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan niinkuin se on ratifioitu ILO-sopimuksessa. Tulonsiirtoa katsotaan jakamiseksi yhteisön hyväksi.

Yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, YK

"Orjuuden ja pakkotyön kielto 4. artikla

Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä.

Pakkotyöllä tarkoitetaan kaikkea työtä, joka tehdään pakotettuna ja rangaistuksen uhan alla ja johon työn tekijä ei ole suostunut vapaaehtoisesti. Rangaistus voi tarkoittaa esimerkiksi joidenkin oikeuksien menettämistä.

Oikeus sosiaaliturvaan 22. artikla

Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioon ottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.

Sosiaaliturvajärjestelmä perustuu solidaarisuuteen (hyväosaisemmat huolehtivat apua tarvitsevista), mutta myös vastavuoroisuuteen (koska kuka vain voi tulla avuntarvitsijaksi; yleensä viimeistään eläkkeellä).
Viidesosa maailman väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä ja näkee nälkää. Taloudellinen kasvu ei riitä turvaamaan kaikkien hyvinvointia: sen edut eivät hyödynnä kaikkia väestönosia. Sosiaaliturvan tehtävänä on tuoda hyvinvointi kaikkien ulottuville.
Oikeus sosiaaliturvaan kuuluu taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin, jotka tähtäävät sekä aineellisten että henkisten inhimillisten tarpeiden tyydyttämiseen ihmisen täyden kehityksen varmistamiseksi. Oikeuksien toteuttaminen vaatii valtioilta ja kansainväliseltä yhteisöltä erilaisia toimia sen takaamiseksi, että niistä tulee kaikille todellisuutta.

Oikeus työhön 23. artikla

1. Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan.
2. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä.
3. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
4. Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi

Oikeus riittävään elintasoon 25. artikla

1. Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.
2. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa."

Taantumassa yleensä sosiaaliturvan tarve sekä julkiset menot kasvavat räjähdysmäisesti mm kasvavan työttömyyden ja teveysmenojen takia. On tietysti ymmärrettävä että työntekijän pussi ohenee kokoajan mutta kuitenkin myös sosiaaliturvaan oikeutetulle on pystyttävä takaamaan kohtuulla riittävä elintaso. Me kaikki olemme ihmisiä. Se kuitenkin tarkoittaa sitä että olisi kiristetävä verotusta sieltä missä raha liikkuu sekä sieltä missä sitä on eniten jos työntekijää ei pysty enempää verottamaan. Kuitenkin on veroja joiden kiristämisellä on sosiaalikuluiihin nähden negatiiviset vaikutukset esim Alv verotus jonka korotus nostaisi ruuan hintaa, ei ole loppujen lopuksi järkevää nostaa. Tämänhetkisessä sosiaaliturvajärjestelmä muodostuu mutkikkaasta ja kalliista virkailija koneistosta ja sen säästöjä onkin tarkoitus saada aikaan yksinkertaistamalla järjestelmää vaikkei verottaminen siihen lopu korkeintaan laskee prosentin pari sillä pakolaisvirta tuo kokoajan lisää sosiaaliturvan tarvitsijoita. Työelämän murroksen lisäksi käynissä on myös laajamittainen digitalisoituminen ja automatisoituminen joka on nopeampaa kuin mitä uutta työtä ehtii syntyä. Itse ainakin otan sosiaaliturvaa elääkseni sillä aikaan kun haen töitä ja suunnittelen mahdollista jatko-opintoja ja yrittäjyyttä, sen turvin minun ei tarvitse asua kadulla kerjäämässä vaan voin oikeasti keskittyä elämässä eteenpäin pääsyyn. Sosiaaliturva on turvatakuu monille. Jos sinua ei oikeasti kiinnosta osallistua yhteiskunnan tukemiseen ja niin muuta Intiaan, siellä ei tarvitse välittää yhteiskunnan heikompiosaisista tai siitä tekevätkö lapset pakkotyötä vai ei. Suomi on kuitenkin yhteiskunta jossa toista ei jätetä oman onnensa nojaan ei kenenkään tarvitse jäädä yksin jos jutuvat vaikka työttömiksi, täällä autetaan heikompiosaisia, täällä pyritään parhaan mukaan tasa-arvoon, ja täällä pyritään noudattamaan ihmisoikeuksia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #13

Piiloudut sellaisten sopimusten taakse jotka voivat tarkoittaa mitä vain. Ihmisoikeusjulistus ei takaa oikeutta kaljaan, tupakkaan, kodin elektroniikkaan ja moneen muuhun asiaan mitä suomalainen sosiaaliturva tarjoaa. Ne kaikki ovat keskusteluasioita.

En myöskään käsitä haluatko nyt työtä vai rahat ilmaiseksi? Tarjolla olevan työn määrä riippuu sen hinnasta. Laskemalla hintaa saat enemmän työtä. Ja jos yhteiskunta tarjoaisi sinulle osa-aikatyötä vaikka 750€ edestä kuukaudessa, olisiko se sinusta siis hyvä asia? Jos et ottaisi sitä vastaan, menettäisi vaikka sen 40% sosiaalietuuksista.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila Vastaus kommenttiin #14

Keskustelijan logiikka rakoilee pahasti.

Ihmisoikeusjulistus on äärimmäisen arvokas asia, koska se osoittaa että toivuttaessa sodasta ihminen on edes silloin (1948) pystynyt kehittämään uskottavan periaatteen inhimillisyyden varmistamiseksi, että toista yhtä pahaa ajanjaksoa ei enää tulisi.

Nyt 70 vuotta noiden aikojen jälkeen ns "hyvinvointivaltioiden" poliitikot ovat ylikävelleet suuren osan ihmisoikeuksista. Kannattaa miettiä miksi ne ovat niin tehneet?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #15

Tottakai ne ovat arvokas asia. Mutta niitä tulkitaan aivan käsittämättömällä tavalla. Ihmisellä ei voi olla oikeutta kaikkeen aineelliseen hyvään mitä on olemassa. Se mikä on kohtuullista ja oikeudenmukaista, on keskustelun aihe. Se ei selviä sopimuksesta.

Olisin kiinnostunut kuulemaan millä tavalla poliitikot ovat Suomessa kävelleet ihmisoikeuksien yli? Ihan niinkuin yksityiskohtaisesti eritellen. Jenkeissä, Venäjällä tai Saudi-Arabiassa näin toki tapahtuu. Ihmisiä kidutetaan ja tapetaan. Surullista.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #16

"Olisin kiinnostunut kuulemaan millä tavalla poliitikot ovat Suomessa kävelleet ihmisoikeuksien yli?"

Pakkoruotsitus ja virkamiesruotsi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #20

Tyhmää se voi olla mutta tuskinpa loukkaa ihmisoikeuksia.

Ihmisoikeudet kärsivät inflaation jos niitä ruvetaan heittelemään joka puolella argumenttina vähän outoihinkin asioihin.

Mitkä ovat sellaisia asioita jotka haluaisimme taata kaikille maailman ihmisille vaikka se tarkoittaisi että joutuisimme itse luopumaan aivan kaikesta.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #24

"Ihmisoikeudet" oli yleisimmin käytetty ja perusteeton voimasana kamppanjassa avioliiton uudelleenmäärittelyn puolesta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #34

Ihmisoikeuksien Yleismaalinen ihmisoikeuksienjulistus
Syrjinnän kielto 2. Ja 7. artikla

"Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin, ilman minkäänlaista rotuun, väriin, SUKUPUOLEEN, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta

Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lainsuojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan."

Näihin perustuen ei sukupuolen mukaan saa tehdä minkäänlaista erotus. Kun vedotaan johonkin asiaan on hyvä tuntea koko julistus, sillä joskus kuulee vedottavan samaiseen ihmisoikeuksien julistukseen tasavertaista avioliitto-oikeutta vastaan. Vetoaminen sitä vastaanbon taas ristiriidasssa tämän artiklan kanssa. Oikeus ja sanan määrittely on kaksi eri asiaa. Sana "avioliitto" on avioon eli avoimeen (julkiseen) liittoon solmittu (lupauduttu/virallistettu) suhde. Lähisukukielissä vastine on aivoi- inkeroisessa ja abi- virossa. Etymologisesti sanan "avio-" katsotaan kehittyneen sanasta "ava" josta on tullut myös termi "avata". Sanalla "avio-" ei ole siis mitään tekemistä sukupuolen kanssa. Sanaa tai käsitettä ei olla määrittelemässä uudestaan vaan avioliittolaki ollaan uusimassa.
Mainittakoon että 1734 säädetystä avioliittolaista lähtien siviilivihkiminen on ollut kiellettyä ja vihkiminen on ollut yksinomaan kirkon sekä maistraatin tehtävä. Sitä enen vihkiä sai Suomessa kukavain täysikäinen.

Huom. Sana "sukupuoleen" korostettu.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #14

Kyllä se oikeuttaa terveydenhuoltoon, ruokaan, vaatetukseen ja asuntoon. Se mojon iminen ne rahat käyttää on häe oma päätöksensä mutta noihin asioihin ne on. Tämän lisäksi sosiaaliturvalla tulee pystyä kattamaan sähkö, vesi, kotivkuutus, sairasvakuutus, sekä puhekin ja nettinettiliittymä maksut joita ilman ei suomessa pärjää vaikkkei vatne kuulukkaan ihmisoikeuksiin. Sosiaaliturvan piikkiin ei kuitenkaan kuulu julkisella kulkuvälineillä liikkuminen, aikakausilehdet, ulkona syöminen, harrastustoiminta, tai liikunta*. Onko 750 euroa brutto? Saan nykyisen sosiaaliturvan aikana n.700 euroa ja osan n 360 euron vuokrasta saan maksettua asumistuen n. 300 eurolla ja bujetissani jää pakollisten laskujen jälkern 80 euroa ruokaan ja muihin kuluihin kuten julkisellaliikenteellä kulkemiseen joka viikolle, ellei tule yllättäviä kuluja. Silloin saa olla viikon syömättä (paitsi että työttömänä pääsee hakemaan ruokaa leipäjonosta mihin kuluu 2 euroa). Slle en voi mitään että Jyväskylässä on Suomen kallein vesi, sähkö ja lämpö. Elä muutenkin jo minimi kulutuksella enkä esim ole hankkinut uutta pölynimuria sen jälkeen kun äidiltäni saama hajosi. En edes käy ostamassa mitään kirpparilta. Työn haku minulla on ollut käynnissä ja olen useita hakemuksia laittanut senjälkeen kun valmistuin , työllistyminen on kuitenkin vaikea koska olen sen verta nuori ettei työkokemusta vielä ole eikä lasuudessakasn ole ollut harrastusi joita työnaussa voisi hyväksi lukea. Tällähetkellä olen työkkoeilussa Innoverkon ja opetuhallituksen kokeiluss mikä on yrittäjyys valmennusta. Tarkoitus on vielä lisäksi koittaa hakea uudelleen ammattikorkeaan ensikeväänä sekä edessä on armeijan uudelleen kutsunnat kun viimeksi annettiin lykkäystä huonon yleiskunnon takia (määrättiin käymän salilla, en ole käynyt). Se aika mikä jää kotona vapaa-ajaksi käytän yksinäisyyteni te katseluun seä kirjoitan romaania. Että tumput suorana täsdä ei olla, ikä kattoon räitä vaikka sosiaali turvalla elellään. Työkokemukseekaan ei voi vakuttaa muuten kuin tekemällä yötä mutta muttei saa työtä kun ei ole työkokemusta, mutta minua tosin kiinnosta niin sanotut tulevaisuuden työskenteleminen kuten kevytyrityäjyys ja freelanseeraus sekä olen vahvasti perustulonkannlla vaikka saatankin olla aikasni edellä. Jos siis olisi perustulo niin sillloin voisi ottaa vastaan hyvinkin työn 750 erolla,kunsaa vielä katettua kokonaisbudjetista vajaaksi jäävän 250 euroa.
Paljon elämää myös rajoitaa henkinen jaksaminen joten jouden elämään myös yleisen jaksamisen rajoitussten mukaan.

On hyvä myös muistaa ettei kaikki kittaa läpi vuorokauden kaljaa ja tupakkaa eivätkä kaikki ole mulkkuj vaan tänne mahtuu eri elämäntarinoita ja kohtaloita.

*Liikkumattomuus on Suomen yhteiskunnalle yksi suurimpia kuluja

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #17

Toistan vielä sen että minusta on hienoa että Suomessa on korkea sosiaaliturva. Toki siinä on vikoja, kuten passivoivuus ja mahdollisuus tipahtaa turvaverkkojen läpi, mutta kuitenkin.

Mutta periaatteen tasolla keskustelua ei vaan voi käydä pelkästään siitä näkökulmasta että minulla tai sinulla on oikeus johonkin. Samalla pitää aina ottaa huomioon ne jotka meidän elintasomme työllään mahdollistavat. Kaikki etuudet ovat nousseet nousukausilla ja tarvittaessa niitä pitää pystyä myös karsimaan. Ei minua ärsytä sosiaaliturvan taso, vaan se kuinka kiittämättöminä siitä nautitaan. Pitäisi ehkä muuttaa lait niin että sosiaaliturva pitää henkilökohtaisesti käydä noutamassa kukin tietyltä veronmaksajalta. Näkisi että sielläkin päässä on tavallinen ihminen joka on iltaisin väsynyt eikä jaksa käydä salilla treenaamassa tai tehdä kunnon sapuskaa muksuille joka ilta.

Liikkumattomuus ei ole millään tasolla hallituksen vika.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #23

Nytten hän sosiaaliturvan passivoivuuteen aiotaan puuttua purkamalla työttömyyden ja työn välisiä kannustinloukkuja mm juri järjestelmän yksinkertaistamisella perustulolla, näin myös saadaan säästöjä virkakoneistoa supistamalla. Kannustin loukkua aiotaan purkaa laajentamalla työn käsitettä perinteisen työn ulkopuolelle koskemaan ainakin yrittäjyyttä ja kevyt yrittäjyyttä tai ainakin se on tavoite. Myös turvaverkkoa aiotaan tihentää väliinputoamisen estämiseksi ja laajentaa koskemaan myös yrittäjiä. Tutkaimessa on myös perinnän ja ulosoton vaikutus kannustinloukkuna. Työn prrinteinen käsite tulee kuitenkin häviämään tuon laajemman skaslan tieltä eikä siinä ole silloin enää vain kyse vakituisen palkkatyön ottamisesta. Suomessa sosiaaliturva on nyt jo niinpieni kuin mitä se kansainvälisten sopimusten pohjala voi olla joten sitä ei pysty laskemaan ilman että esim Eurooppakomissiolta tai Kansakunnilta tulisi sanktiota tai että Suomen keskituloa pystyttäisiin laskemaan. Se että tuki noudettaisiin henkilökohtaisesti veronmaksajalta korvamerkittyinä almuilta puolestaan olisi loukkas tasavertaisuutta kohtaan, sillä silloin maksaja voisi itsepäättää tuetaanko kyseistä vähäosaista vai ei vaikka Suomi on sitoutunut pitämään huolta kaikista huonommassa asemassa olevista. Jos työntekijää ei pýsty verottamaan pitää kaikkien riittävän perustoimeentulon takaamiseksi rahat löytää jottain muutareittiä kuten vaikka verottamalla osinkoja. Suurimmat julkisetmenot yhteiskunnallamme sitäpaitsi tulee koulu-, sairaanhoito-, poliisi-, ja palolaistosten ylläpidosta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #27

Voisitko esittää sen kansainvälisen sopimuksen joka määrittää sosiaaliturvan euromäärät?

Almujen osalta tasavertaisuutta ei loukattaisi jos antajan olisi pakko antaa rahat. Saaja voisi ottaa tarvittaessa poliisit mukaan paikalle.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #23

Oletko muuten kuullut budjettipuusa? Se on ollut aiemmalta nimeltään veropuu jossa esitellään graaffina miten verotulot ja veromenot jakaytuvat. Suosittelen katsoman esim kaikista 54 273 517 000 euron menoista 2 836 454 000 kuluu työttömyysturvaan ja työttömyysturvasta 214 000 000 kuluu peruspäivärahoihin.

http://www.valtionbudjetti.fi

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #28

Valtio ei ole koko Suomi. Sosiaaliturvan kokonaismenot ovat vuodessa 63 miljardia euroa, eli suuremmat kuin valtion budjetti. Työttömyysturvaa hoitaa pääasiassa TVR joka on valtion takaama rahasto.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #23

P.P;"Ei minua ärsytä sosiaaliturvan taso,.."

En kuitenkaan ketään toista täällä tiedä, joka yhtä innokkaasti olisi aina poistelemassa/laskemassa näitä muutamia satasia, mitä me sossupummit yms. työtä vieroksuvat mahdollisesti saamme.

P.P;".. niin että sosiaaliturva pitää henkilökohtaisesti käydä noutamassa kukin tietyltä veronmaksajalta."

Laita vaan osoite tulemaan..muutamalle tontulle olisi hyvinkin käyttöä tässä joulun alla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #31

Lamantaittotalkoisiin tarvitaan kaikkia. Nousukaudella sitten korkojen kera takaisin.

Minä en maksa nettona veroja. Joutuisin itsekin viemään laskuja jollekin tuottavammalle toverille.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Suomessa on liian paljon sosiaaliviranomaisia ja sossualan tyyppejä ylipäätään.Näitä on eniten koko suomen historian aikana,ja kaikille pitää keksiä duunia.es.huostabisnes,on esimerkki sosiaaliviranomaisten ammattitaidottomuuden tasosta,ja koko sossukoneiston liiallisesta vallasta suomessa.Kun keskustan naiskansanedustaja ajoi lakiin huostakertoimen,ja ajaa itse sijaisperheiden etuja ja oikeuksia,palkkojen korotuksia,lomittajia,tukihenkilöitä jne.jne.(RAY jakanut rahaa tällekin kerholle) sdp:n ansiokkaalla myötävaikutuksella.Lakiin ja käytäntöön,on se jo sairasta sinänsä.

Perheethän eivät näitä ,edes lainmukaisiakaan tukiaan saa,ja viranomaisten valta on johtanut suomessa perheiden ja heidän lastensa oikeuksien menettämiseen:koska rouvakerholaiset säätivät laitkin omia tarpeitaan ,eli ylisuurta sosiaalisektorin pyörittämistään varten.Keskusta varmasti tietää että suomessa on huostaanottobisneksellä taottu satojen miljoonien edestä ulkolaisille konserneille VOITTOA,VERONMAKSAJIEN RAHOILLA.2006 vuonna 600-700 miljoonaa,sama kuin es.poliisitoimi,ja viimeisten arvioiden mukaan 1,4 miljardia vuodessa palaa rahaa veronmaksajilta tähän ulkolaisten sijoittajien,omistajien jne.jne.firmojen ,tytäryhtiöiden ynm.tukemiseen.

Joko keskusta on purkanut huostakertoimensa,vai vieläkö huostaralli jatkuu entisellään..??Myöskään sosiaaliviranomaisten raijaaminen TE-tstoon ihmisiä arvioimaan(arvostelemaan)ja tekemään 60v.työttömästä raksaduunarista moniongelmaista juoppoa ei auta ketään.Koko sossuala olisi uudistamisen tarpeessa,ja kaikki lait koskien työllistymistä jne.jne.pitää saada 2015 vuosituhannelle,ei näiden 1980-lukua elävien käsiin,jotka eivät ymmärrä että maailmanmeno on muuttunut,työ elämä,ei ole mitään 7-16 suojatyöpaikkalaisten aikakautta enää.Yrityslaki jne.työttömän sanktio ja rangaistuspolitiikka ei ole tätä päivää,eikä siihen nojaava sossulandian holhoamisyhteiskunta tyylikään.

Kela jota johtaa hyssälä(keskusta) elää sekin vielä sitä mennyttä aikakautta,ja vasta 2017 perustoimeentulotuki tulee sen käsiteltäväksi.Tähän päivään on sekin kiertänyt sossuluukun kautta,ja ajanut kuulusteluineen ja nöyryyttämisineen perheitä huostalandian rattaisiin,koska sosiaaliviranomaisille pitää löytyä asiakaskuntaa.Lainmukainen tuki muuttuukin lapsiperheille huostahakemukseksi.Muissa sivistysvaltioissa onkin eletty vuosikausia yhden luukun periaatteella,mutta täällä ovat suojatyöpaikat kaiken a ja o.

Käyttäjän JohannesKananen kuva
Johannes Kananen

Kiitos kommenteista. Olen tänä syksynä työskennellyt kahden poliittisen kysymyksen kanssa, joista molemmat liittyvät läheisesti niihin asioihin jotka otat esille. Ensi vuoden puolella tulee eduskuntaan käsiteltäväksi hankintalaki ja olen ehdottanut, että EU-direktiivin mukaisesti julkisista hankinnoista voitaisiin sulkea pois monikansalliset, veroparatiisejä hyödyntävät yhtiöt. Toivottavasti uuteen hankintalakiin tämä pykälä tulee. Vielä voi asiaan vaikuttaa.

Toinen kysymys, jonka kanssa olen työskennellyt on perustulo. Minusta perustulosta pitäisi tehdä sellainen, että siinä ei ole sanktioita lainkaan, eli se panisi toimeen niitä ihmisoikeuksia ja kansalaisoikeuksia mitä tässä keskustelussa on tullut myös esille. Perustulo vähentäisi byrokratiaa ja viranomaiskontrollia jos se toteutuu vastikkeettomana ja jos kaikilla olisi siihen oikeus.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Sanokaapa mitä mieltä olette siitä, että Suomessa on tuhansia professoreja, jotka tekee valtavan pitkää päivää ja haalii itselleen kaikki rahoitukset hankkeille, mitä juurikaan eivät pysty hoitamaan kun ei kapasiteettinsa riitä. Sama tulee vastaan työelämässä yksityispuolella. Jostakin pomosta tulee kuin legenda, joka yrittää ahneuksissaan saada kaiket edut itselleen.

Muille jää vain murusia, ja työttömyys lisääntyy, koska tulee korvaamattomia ihmisiä, joille kasaantuu myös valtaa. Lopulta hyväveli - verkosto on valmis, että ulkopuolelta ei pääse edes juttelemaan tuollaisten organisaatioiden kanssa.

Pitäisikö jotenkin estää töitten kohtuuton ahmiminen ja jakaa työkeikkoja isommalle porukalle, ja hoitaa koulutus niillä resursseilla, joita olisi parhaiten vapaana, ei siis työnarkomaaneilla, jotka eivät ehdi sitä kunnolla hoitamaankaan?

Tämä on minusta melko iso periaatteellinen kysymys korjata jotenkin.

Jukka Mäkinen

Jos et pärjää kisassa kisan sääntöjen mukaan, niin kilpaile omilla säännöillä. Loistavana esimerkkinä Onnibussi.

Toisekseen, mahtaakohan Suomessa olla edes tuhatta professoria, ja niistäkin suuri osa on aika laiskoja.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

#2 Johannes
Menettääkö pienyrittäjäksi ryhtyvä tosiaan oikeutensa yhteiskunnalliseen sosiaaliturvaansa?
Eli "sotukortti hyllylle"?

Käyttäjän JohannesKananen kuva
Johannes Kananen

Jos esimerkiksi siirtyy palkkatyöstä yrittäjäksi niin tämä vaara on olemassa. Palkkatyöntekijä on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, mutta sillä hetkellä kun siirtyy yrittäjäksi niin tulkinta tästä oikeudesta hämärtyy. Eli silloin on tavallaan TE-toimiston armoilla ja jos huonosti käy ne voivat tulkita että on yrittäjä vaikka tuloja ei olisi lainkaan.

Ongelma on siis se, että jako palkkatyöntekijään ja yrittäjään ei toimi.

Käyttäjän MarkkuJrvinen1 kuva
Markku Järvinen

Miten pitkään me jaksamme kuunnella ja seurata sivusta näytelmää, jonka nimi on hallituksen toimet työttömyyden pienentämiseksi? Onko tutkimuksia TE-keskusten hyödyllisyydestä? Sen sijaan hallitus suoriutui hyvin lyhyessä ajassa kansanedustajien työttömyysvakuutusrahastomaksujen poistamisesta. Tällainen ongelma on ollut hallituksen esityslistan kärjessä, mutta nyt tämäkin asia on Suomen parhaaksi poistettu.
Politiikot ja heidän sukulaisensa ovat myös kiitettävällä tarmokkuudella mukana pakolaisten asuttamisessa hätämajoituksiin. Lukekaa artikkeli http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015092020382471_u... ja hartaudella ihailkaa myös Hgin johtajien toimintaa.

Jukka Mäkinen

"Itsensä tunteminen on jokaiselle ihmiselle hyvin herkkä asia ja läpi elämän jatkuva prosessi. Vähintä, mitä voimme toisiltamme odottaa on, että tämä herkkä prosessin tapahtuu täydellisessä vapaudessa ja itsenäisyydessä ilman muiden ihmisten häirintää."

Herätys, kuplan ulkopuolella on elämä, ja se on raakaa ja julmaa.

Käyttäjän ToivoRissanen kuva
Toivo Tapio Rissanen

"Jos ihminen saa tällaisen sosiaalisen leiman, eli stigman, hänen ihmisyytensä rajoittuu heikkoutena pidettyyn ominaisuuteen sosiaalisissa tilanteissa. Useimmiten ihminen tiedostaa tilanteen tavalla tai toisella ja pahimmassa tapauksessa leimautuminen aiheuttaa häpeää. Silloin syrjäytymisen paha kierre on aluillaan."

Voi myös ajatella, että tällöin on syytä vaihtaa kuvioita - hakeutua toisenlaiseen seuraan. Esim. jos on huonot sosiaaliset taidot mielenterveysongelmien vuoksi, voi hakeutua alan järjestöihin, joissa saa vertaistukea ja oppii sosiaalisia taitoja. Valitettavasti nuori hukassa oleva ihminen ei tätä mahdollisuutta aina hoksaa, ja syrjäytyminen pääsee pitkälle. Vahvemmille yksilöille voi riittää alan, asuinpaikan, harrastusten tms. vaihto.

Joskus aiemmin jopa leimasin itse itseni ja häpesin, kun huomasin, etten kykene täyttämään isän ja kaveripiirin ihanteita ja arvoja. Luulin tiettyjä arvoja oikeiksi, ehdottomiksi, ikään kuin jumalallisesti ilmoitetuiksi, koska minut oli tietyllä tavalla kasvatettu. Ei ollut rohkeutta kyseenalaistaa.

" Hyvässä yhteisössä jokainen ihminen saa tukea, kunnioitusta ja rohkaisua arvokkaiden yksilöllisten piirteiden tunnistamisessa ja kehittämisessä."

Itse en saanut koskaan kasvaa tällaisessa ympäristössä. Ei ollut ketään mieleltään tervettä aikuista tavattavissa. Myöhemmin se on näkynyt huonoina sosiaalisina taitoina, turhautumisena, työttömyytenä, yksinäisyytenä ja kaikkinaisena syrjäytymisenä.

Valitettavasti vanhemmilla on vapaus kasvattaa lapset miten huvittaa ainakin koulun alkuun saakka, jolloin vasta lapsi joutuu yhteiskunnan kanssa ensimmäistä kertaa tekemisiin. Seitsemässä ikävuodessa ehtii tapahtua tai jäädä tapahtumatta paljon. Kuitenkin terveyden perusta pitkälti rakentuu tuona aikana.

"Yhteiskunnallisella ja poliittisella tasolla voimme taistella leimoja ja turhaa häpeää vastaan kertomalla, että hyväksymme jokaisen ihmisen sellaisena kuin hän on – riippumatta yksilöllisistä ominaisuuksista jotka saattava poiketa valtavirrasta. "

Tämä on tarpeen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset