*

Johannes Kanasen blogi Inhimillinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta

Lisäisikö perustulo hyvinvointia?

Suomenmaa kirjoitti 30.9.2016 siitä kuinka hallitus pohtii perustulokokeilun laajentamista. Kokeilun suunnittelussa on ollut mutkia matkassa. Kokeilubudjetti on ollut tiukka, verohallintoa on ollut vaikea saada mukaan ja aikataulu painaa päälle.

Ensimmäinen askel tässä historiallisessa mahdollisuudessa uudistaa sosiaaliturvaa on se että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen perustulokokeilusta. Vuonna 2018 olisi tärkeää saada Verohallinto mukaan jotta kustannusneutraalia perustuloa voitaisiin kokeilla. Samalla perustulon saajajoukkoa voisi laajentaa ja kasvattaa.

Yhteiskunnallinen ilmapiiri on Suomessa tällä hetkellä jännittynyt. Suomen vastarintaliikkeen toiminnan johdosta tapahtunut kuolemantapaus on järkyttänyt monia. Ihmisille on ollut epäselvää missä määrin yhteiskuntana sitoudumme demokratian perusarvoihin kuten sananvapauteen, mielipiteenvapauteen ja kansalaisoikeuksiin.

Kansalaiset odottavat, että hallitus kantaa vastuunsa demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa. Siksi oli ilahduttavaa nähdä moni ministeri rasisminvastaisessa Peli poikki-mielenosoituksessa.

Tässä tilanteessa on suuri tarve sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti edistykselliselle uudistukselle. Perustulo saattaisi olla tällainen ja perustulokokeilun myötä voitaisiin käydä keskustelua siitä onko perustulo oikea tapa kehittää suomalaista sosiaaliturvaa eteenpäin.

Miten perustulokokeilua tulisi arvioida jos ja kun se toteutuu? Hallituksen aikomuksena on määrällisin tutkimusmenetelmin selvittää onko perustulo vaikuttanut työllistymiseen, kannustavuuteen ja byrokratialoukkoihin.

Määrällisen arvioinnin lisäksi perustulokokeilua pitäisi myös arvioida laadullisin menetelmin. Taloudelliset kannustimet ovat yksi osa työntekoa, mutta työllä on ihmisille myös muita merkityksiä, kuten omien ideoiden toteuttaminen. Laadullisella tutkimuksella voidaan selvittää mitä työ ihmisille merkitsee. Perustulon saajilta pitäisi kysyä, mikäli perustulo on auttanut heitä tekemään sellaista työtä jota he itse pitävät merkittävänä.

Suomessa on vuodesta 1995 kiristetty työttömien sanktioita siinä tapauksessa, että he kieltäytyvät työtarjouksesta tai työvoimatoimiston työllistämistoimenpiteistä. Sanktiot näyttäytyvät kurinpitotoimenpiteinä, koska niiden käytännön vaikuttavuudesta ei ole näyttöä. Työnhakija ei kuitenkaan itse voi valita osallistuuko hän toimenpiteisiin vai ei.

Nyt suunnitteilla olevassa perustulokokeilussa työtön voisi valita ottaako vastaan palkkatyötä vai osallistuuko työvoimatoimiston työllistämistoimenpiteisiin. Mikäli työnhakija ei katso toimenpiteistä olevan hyötyä, hän voi niistä kieltäytyä ilman että hän menettää perustuloa tai sen osaa.

Perustulokokeilun myötä voimme myös arvioida yritystukia uudelleen. Tällä hetkellä suuri osa yritystuista on vastikkeettomia tukia joita yrityksen ei koskaan tarvitse maksaa takaisin. Yritystukia kohdistuu myös paljon suurille yrityksille, jotka eivät niitä välttämättä tarvitse.

Perustulo pienentää jo itsessään yrittäjäriskiä. Alkavan yrityksen perustajalle se toisi toimeentulon varmuutta. Samalla kun riskejä perustulokokeilun myötä määritellään uudelleen, voitaisiin yrittäjäriskiä pohtia kokonaisuudessaan. Miten yrittäjäriskiä voisi määritellä uudelleen niin että ihmisillä olisi mahdollisimman hyvät edellytykset toteuttaa hyviä yritysideoita? Yritystukien painopistettä pitäisi siirtää vastikkeellisiin tukiin ja niitä pitäisi kohdentaa enemmän alkaviin yrityksiin suurten kansainvälisten yritysten sijaan.

 

(Julkaistu Suomenmaassa 14.10.2016)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"Perustulo pienentää jo itsessään yrittäjäriskiä."

Itse alkaisin samantien perustulon tullessa yrittäjäksi. En maksaisi tuloveroja enää ikinä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Voitko jotenkin selventää tuota?

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Ottaisin kaikki tuloni osinkoina enkä maksaisi itselleni palkkaa.

http://puppek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215602-peru...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"Sanktiot näyttäytyvät kurinpitotoimenpiteinä, koska niiden käytännön vaikuttavuudesta ei ole näyttöä."

Esim

"Sanctions or punitive benefits reductions are increasingly used as a tool to enforce compliance of unemployment insurance claimants with search requirements. This article analyses sanctions using a unique administrative data set of individuals who started collecting unemployment insurance in the Netherlands in 1992. After correction for selectivity in the imposition of sanctions, we find that sanctions substantially raise individual re-employment rates."

Gerard J. van den Berg, Jan C. van Ours, The Effect of Unemployment Insurance Sanctions on the Transition Rate from Unemployment to Employment. The economic journal, Volume 115, Issue 505 July 2005 Pages 602–630

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Minäkin siirryn kaikille Suomessa asuville kuuluvan perustulon kannattajaksi heti, kun saan pitävät perusteet ehtymättömän rahahanan olemassaolosta. Veroja ei tietenkään pelkästään perustuloa saavilta saa periä. Eikä veroja käytännössä voi periäkään niiltä, joilla ei muita tuloja eikä varallisuutta ole.

Kun tulottomien perustoimeentulo on ratkaistu, seuraava keskeinen kysymys on, mikä on se tuloraja, jolloin verot ylittävät perustulon ja kansalaisesta tulee nettosaajan sijasta nettomaksaja. Tärkeää olisi tietää edes jokin arvio, miten paljon lisää veroja maksukykyisten kansalaisten pitää maksaa, jotta veroja maksamattomien toimeentuloon saadaan riittävästi varoja.

Perustulon saajalla kannattavinta taitaa olla kaikkien verottajan tietoon tulevien tulojen välttely eli perustulo luo oivan pohjan harmaalla ellei peräti pimeälle taloudelle. Tuomas Karhunen on kommentissaan oikeilla jäljillä. Yrittäjyys toki kannattaa, mutta vain sillä rajalle saakka, ettei siitä synny verotettavaa tuloa.

Käyttäjän JohannesKananen kuva
Johannes Kananen

Kiitos kommentista. Olli Kankaan johtama selvitysryhmä on laskeskellut näitä veroasteikkoja. Heidän perustulomalleissaan perustulon kanssa käytettäisiin veroasteikkoa joka melko nopeasti nousisi noin 50:een prosenttiin ja pysyisi sitten tulojen kasvaessa suht tasaisesti sillä tasolla. Eli verotus muuttuisi kohti tasaverotusta niin että tuloveroaste olisi hieman nykyistä korkeampi.

Perustulon voi siis toteuttaa kustannusneutraalisti. Valtion menot eivät nousisi nykytilasta ollenkaan.

Ihmisten taipumusta vilppiin ei perustulo tietenkään poista. Vilpin mahdollisuus on jo nykyjärjestelmässä.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Perustuloa kannattaa ehdottomasti kokeilla, jotta saadaan lisää tietoa sen vaikuttavuudesta.

Yksinään se ei kuitenkaan riitä, vaan lisäksi on mm. karsittava yritystukia, helpotettava irtisanomista (ts. laskettava palkkauskynnystä), parannettava liikkuvuutta korjaamalla pk-seudun asuntotilannetta ja poistamalla varainsiirtovero asuntokaupasta jne.

Yksittäistä taikakeinoa hyvinvoinnin parantamiseksi ei ole, vaan koko kokonaisuutta on korjattava.

Teoreettisesti perustulo poistaa kitkaa työmarkkinoilta, tekee pienet työpanokset kannattavaksi ja madaltaa yrittäjyyden kynnystä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ehdotuksiasi kannattaa ehdottomasti kokeilla. Uskon että tarvitsemme myös asennemuutosta työn suhteen; työn tekemisestä pitäisi tehdä uusi normaali. Tietenkään kaikkien ei tarvitse tehdä 8h päivässä ja 5 päivää viikossa 11 kuukautta vuodessa. Joustava systeemi jossa jokainen voi kannattavasti tehdä esimerkiksi iän ja terveydentilan sallimissa rajoissa hommia. Lähes jokainen pystyy antamaan ainakin pienen panoksen.

Maailmalla perustulokokeiluissa on havaittu lievää työn määrän laskua. Mikäli meillä ilmenee samaa, ei kannata heti luovuttaa vaan yrittää selvittää voiko mallia korjata.

Sanktiot ovat tutkitusti hyödyllisiä per se, mutta niiden toteuttamisen kustannukset voivat kasvaa hyvin suuriksi mikäli systeemiin jää paljon ihmistyönä tehtävää harkintaa - ja tämä on aika tavallinen ilmiö suomalaisessa byrokratiassa.

Käyttäjän JohannesKananen kuva
Johannes Kananen

Kiitos kommentistasi Pekka. Olen samaa mieltä siitä että perustulomallia voi korjata matkan varrella. Olen kuitenkin eri mieltä sanktioiden hyödyllisyydestä - ainakin jos asiaa katsotaan työnhakijan kannalta. Työnantajien kannalta ne varmaankin ovat hyödyllisiä koska ihmisiä pakotetaan ottamaan vastaan sellaista työtä jota he muutoin eivät ottaisi vastaan jos saisivat valita.

Sanktioissa on lisäksi oikeudellinen ongelma. Kansainvälisten sopimusten mukaan ihmisillä tulisi olla oikeus valita ammattinsa ja työnsä. Nyt tämä oikeus ei Suomessa välttämättä toteudu kun työnhakijoita pakotetaan toimeentulon menetyksen uhalla esimerkiksi tukitöihin. Perustulokokeilu on siitä hyvä että saamme tietoa siitä miten ihmiset kokevat tilanteen jossa työllistämistoimenpiteisiin ei ole pakko osallistua.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #8

Yhteiskunnan kannalta sanktioilla voidaan nostaa hiukan työllisyyttä ja siten lisätä verotuloja ja vähentää julkisen sektorin menoja - olettaen että sanktioiden hallinnointi ei aiheuta suuria kustannuksia.

Suomen perustuslakiin on kirjattu tuo muodossa "jokaisella on oikeus hankkia elantonsa valitsemallaan ammatilla tai elinkeinolla", eli elannon hankkiminen on se ensisijainen asia. Sinänsä velvoittaminen työhön sosiaaliturvan vastineeksi ei mitenkään ole ristiriidassa perusoikeuksien kanssa.

Perustuloa ja työvelvotetta on toki vaikea sovittaa yhteen ja minäkin olisin kiinnostunut näkemään kuinka ihmiset käyttäytyvät perustulon kanssa ilman velvoitteita. Parhaassa tapauksessa stressin väheneminen ja vapaus luoda sekä yrittää nostavat maan suosta. Huonossa tapauksessa tällä ei ole muuta vaikutusta kuin työnhaun passivoituminen - joka statistisesti laskee myös työllisyysastetta yleisestä työmarkkinatilanteesta riippumatta.

Nykyjärjestelmässä sanktiot puolustavat paikkaansa vahvalla tutkimusnäytöllä. Perustulon logiikkaan ne eivät kuitenkaan sovi eikä niitä pidä sinne mielestäni yrittää sovitellakaan.

Tärkeintä on että systeemisuunnittelussa speksataan ensin se mitä tavoitellaan. Tämän jälkeen testataan ja vasta sitten muutetaan järjestelmää. Perustulokeskustelussakin ne tavoitteiden speksaamiset ovat jääneet vähälle kun on lueteltu vain itse järjestelmän plussia ja miinuksia, todellisia tai kuviteltuja.

Voihan olla että paras systeemi on sellainen jossa joka kuukausi virkamies käy jokaisen tulot läpi ja määrää joko veroja tai tulonsiirtoja. Kelassa, verottajalla ja sossussa riittäisi nykyiselläänkin henkilökunta käymään kaikki suomalaiset läpi. Tämä ehkä osoittaa nykysysteemin surrealistisuuden.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Perustulo takaa vasta ns. suhteellisen köyhyyden. Uskon, että suurin osa ihmisistä pyrkii pois siitä tilanteesta.

Kontrolli/valvonta- järjestelmistäkin aiheutuu kuluja, kuten Pekka toteaa. Nuo kulut nousevat hyvin herkästi hyötyjen yli. Eikä patologisia laiskureita (vähäinen määrä kuitenkin?) saada sillonkaan työn pariin.

Uskon, että perustulo yhdistettynä koko järjestelmän remonttiin tuottaa hyviä tuloksia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #10

Minulla on hiukan pessimistisempi kuva suomalaisista. Oma kokemukseni on se että vanhempien sukupolvella on todella kova työmoraali ja meillä nuoremmilla taas on suurta hajontaa. Toisaalta löytyy todella innostuneita ja ahkeria kavereita jotka saavat tehtyä mitä vain, mutta myös todella paljon niitä jotka pitää taluttaa joka paikkaan jos haluaa saada jotain tehdyksi. Omasta ikäluokastanikin hirveän moni näyttää tyytyvän siihen että saa pelata tietokonepelejä kotona sossun rahoilla. Toimeentulotuki on aika iso jos ei koskaan ole tarvetta poistua kotoa.

Ja kyllähän tätä ehkä tukee myös tuo nuorten kouluksesta ja työelämästä sivuun jäävien määrä erityisesti miesten puolella.

Tottakai omat havainnot voivat olla pelkkä harha. Kannattaa kuitenki muistaa että nuoret ovat niitä jotka ovat sinnitelleet opintotuella vuosia esimerkiksi amiksen läpi ja kun he sen jälkeen 'pääsevät' työttömyyskorvauksille, se raha tuntuu aivan erilaiselta kun sellaisesta joka tippuu sinne hyväpalkkaisesta työstä vuosikymmenten jälkeen. Jos kokemus on se että tekemättä mitään voi elää leveästi, on aika helppo jämähtää. Ironista sinänsä että tätä syrjäytymistä voisi vähentää maksamalla myös opiskelijoille saman suuruista tukea kuin työttömille (johon siihenkin liittyy kyllä ongelmia, opiskelijat ovat nimittäin kaikkein herkin ryhmä reagoimaan keppiin ja porkkanaan).

Käyttäjän MikaPietil kuva
Mika Pietilä

Alle 25-vuotiaat ovat tässä maassa jo monin tavoin ehdonalaisvankien asemassa, jos ei ole hyvää työpaikkaa odottamassa, kun koulu loppuu. Millään muulla väestöryhmällä ei ole tällaista kovennettua arestia yhteiskunnan porstuassa vailla työttömyyskorvauksia tai kansalaisoikeuksia.
Maata riivaavan suurtyöttömyyden oloissa on hurskastelua väittää, että työttömien lisäkontrolli parantaisi työllistymistä. Järjestelmän tarkoitus lieneekin tyydyttää arvokonservatiivin poliitikkokunnantarvetta sortaa heikompaansa, koska tälläkin palstalla kernaasti puhutaan vilpistä. Siihen ilmeisesti syyllistyy ainoastaan köyhempi kansanosa, ei lainkaan miljardeja maasta kuppaavat vilunkimiehet, puhumattakaan yrityksistä, jotka tuskin maksavat veroja sen vertaa kuin nostavat elinkeinotukia. Tämä on tutkittu asia.
Ja muistutukseksi: työttömyyskorvaus ei ole palkka joutenolosta, vaan valtiovallan takaama korvaus sen vuoksi, ettei ihminen kykene elättämään itseään työllä. Vastikkeellinen työttömyysturva on käsitteenä mahdoton, mutta meikäläisessä kasarmisielujen yhteiskunnassa se tarkoittaa palkattoman pakkotyön yhteiskuntaa, jossa ruoskaa heiluttaa manipuloitu yleinen mielipide, joka on jäänyt jonnekin 60-luvun täystyöllisyyden fantasioihin.
Pakkoon ja rankaisuun tarrautuminen työllisyys- ja yhteiskuntapolitiikassa kuulostaa pelottavalla tavalla paluulta siihen menneisyyteen, josta olisi pitänyt päästä irti sodan loputtua.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset