*

Johannes Kanasen blogi Inhimillinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta

Työryhmä esittää heikennyksiä työmarkkinatukeen

Tänään julkistettiin niin sanotun osallistavan sosiaaliturvan työryhmän raportti. Osallistava sosiaaliturva tarkoittaa sitä, että työttömiltä vaaditaan osoituksia aktiivisuudesta vastineeksi siitä että he saavat työttömyyspäivärahaa. Työryhmän asettamisen taustalla on Suomen pohjoismaisittain erittäin tiukka työllisyyspolitiikka johon kuuluu uhka tukien menettämisestä. Jos työtön kieltäytyy hänelle tarjotusta työstä tai aktivointitoimenpiteistä, hänen tukia voidaan leikata tai ne voivat loppua määräajaksi.

Sama sanktiojärjestelmä on myös muissa pohjoismaissa. Se on alun perin amerikkalaisten taloustieteilijöiden 1970-luvulla kehittämä sosiaaliturvan malli. Suomessa kontrolli on kuitenkin poikkeuksellisen tiukkaa. Esimerkiksi viimesijaisesta toimeentulotuesta on voitu leikata jopa 40 prosenttia eli toimeentulotuen asiakkaita on voitu uhkailla nälällä.

Heikki Hiilamon johtama työryhmä ei ole kyseenalaistanut raportissaan suomalaisen työllisyyspolitiikan kurilinjaa. Työryhmä on pohtinut eri keinoja joiden avulla työttömille – varsinkin pitkään työmarkkinatukea saaneille voitaisiin löytää mielekästä tekemistä. Työryhmä esittää nykyistä monipuolisempaa järjestelmää, jossa moniammatillisen yhteistyön kautta työttömille pyrittäisiin löytämään mielekästä tekemistä – esimerkiksi järjestötoiminnasta tai muun yhteiskuntaa hyödyttävän toiminnan piiristä. Järjestelmää työryhmä kutsuu osallisuustuloksi.

Työryhmällä on varmaankin ollut vilpitön tarkoitus taistella syrjäytymistä vastaan ja löytää työttömille mielekästä tekemistä. Valitettavasti työryhmä itse vesittää omat tarkoitusperänsä esittämällä heikennyksiä nykyiseen työmarkkinatukeen. Jos työtön työmarkkinatuen saaja kieltäytyisi hänelle osoitetusta toiminnasta, hän tippuisi passiiviselle osallisuustulolle joka olisi suuruudeltaan toimeentulotuen perusosan suuruinen, eli vajaat viisisataa euroa. Työmarkkinatuki on noin 560 euroa.

Osallisuustulo ei siis työryhmän esittämässä muodossa palkitsisi osallisuudesta vaan rankaisisi osattomuudesta. Tässä kohden työryhmä on mielestäni myötäillyt liikaa valtavirran taloustieteilijöitä, joiden mukaan työvoiman tarjontaa tulee lisätä heikentämällä etuuksia ja lisäämällä pakkoa ja kontrollia.

Kontrollin lisäämisen sijaan sosiaaliturvaa tulisi nyt kehittää perustulokokeilun kautta. Perustulokokeilussa on ainutlaatuista se, että siihen osallistuvat eivät ole sanktioiden tai kontrollin alaisia. He voivat siis itse vapaasti valita mikäli he osallistuvat työvoimatoimiston toimenpiteisiin tai mikäli he haluavat tehdä järjestötyötä tai palkkatyötä.

Perustulokokeilussa seuraava askel tulisi olla kokeilun laajentaminen koskemaan muita ryhmiä kuin työttömiä sekä niin että verohallinto saataisiin kokeiluun mukaan. Näin perustulo voitaisiin verottaa pois jos siihen oikeutettu henkilö päättäisi osallistua palkkatyöhön.

Osallisuustulon voisi yhdistää perustuloon niin että se maksettaisiin perustulon lisäksi, kuten Johanna Perkiö on ehdottanut. Syrjäytymisen ehkäisyssä ja työllisyyden lisäämisessä olennaista on löytää ihmisille sellaisia työn tekemisen areenoita jotka perustuvat ideoihin ja aloitteisiin jotka ihmiset kokevat mielekkäiksi. Tällaisia ideoita ja aloitteita ei synny pakottamalla tai uhkaamalla toimeentulon menetyksellä. Ihminen tarvitsee vapausasteita oivaltaakseen oman paikkansa yhteiskunnassa, kehittääkseen omia kykyjään ja ideoidakseen itseään ja yhteisöjä hyödyttävää toimintaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Hiilamon johtaman kurilinjan onnettomuus on siinä, että se perustuu piiskaan eikä porkkanaan - rankaisemiseen eikä palkitsemiseen.

Ihminen kuitenkin motivoituu silloin, kun työskentelystä on hänelle itselleen hyötyä. Pelkkä haittojen vältteleminen johtaa passiivis-aggressiivisuuteen.

Hiilamon työryhmän omaksuma leikkausmentaliteetti on myös eettisesti virheellinen: Työttömiltä ei pidä leikata ainakaan tapauksissa, joissa työttömyys ei ole kausaalinen seuraus heidän omista toimistaan, eli heidän omaa syytään.

Asian voi sanoa myös niin, että sikäli kuin ei ole työttömien omassa vallassa päättää työllistymisestään, ei työttömyydestä pidä rangaista työttömyysetuuksia vähentämällä.

Myös kiristäminen toimimaan ominaisuuksiaan, kykyjään ja taipumuksiaan vastaamattomissa tehtävissä on väärin eikä palvele työnantajienkaan tavoitteita.

Kirjoitin aiheesta muun muassa tuossa:
http://jukkahankamaki.blogspot.fi/2016/09/uhreista...

Ainoa perusteltu malli on negatiivista tuloveroa vastaava perustulomalli, jonka luonnostelin teoksessani "Työttömän kuolema - Johdatus uuteen työyhteiskuntaan ja työn filosofiaan" (Yliopistopaino 2005, 2. p. 2010, 3. p. 2015) http://www.bod.fi/kirja/jukka-hankamaeki/tyoettoem...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Oikeus sosiaaliturvaan määritellään
-Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 22. artiklassa seuraavasti: Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus
- sosiaaliturvaan

-ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia oikeuksia.

Suomalaisen sosiaaliturvan tehtävänä on huolehtia siitä, että
-jokaisella,
-joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa,
-on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
- Perustuslain mukaan jokaiselle kuuluu oikeus
-perustoimeentuloon
- työttömyyden,
- sairauden,
-työkyvyttömyyden ja
- vanhuuden aikana.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mutta kuuluuko ihmisarvoiseen elämään esimerkiksi viina? Ei tietenkään. Silti perusturvalla voi todistetusti juoda paljonkin.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #10

P.P:" Silti perusturvalla voi todistetusti juoda paljonkin."

Onko siis omakohtaisesti todistettu, vai miten tuo todistaminen näytetty?

PS työmarkkinatuella ostetaan noin 20kpl litran sisupottuja..jos ne juon kuukaudessa, niin sitten jää syöminen ja onko tuo kuitenkaan paljon?

PS2 Se Pekan laskutehtävä vielä tekemättä.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

"Hiilamon työryhmän omaksuma leikkausmentaliteetti on myös eettisesti virheellinen" Siis meidän hallitus on eettisesti (ja muutenkin) virheellinen. Hallitus on tämänkin työryhmän asettanut reunaehtoineen.

Käyttäjän ArvoPelttari kuva
Arvo Pelttari

Onko selvää, että kyseessä on yksioikoinen leikkauslinja? Tämä on ollut uutisoinnin pääpaino, mutta mukana on ilmeisesti aidosti aktivoivia toimenpiteitä, jotka olisi suunnattu erityisesti vaikeasti työllistyville.

Jussi Ahokas ainakin yrittää kääntää ajatuksia tähän suuntaan: http://www.soste.fi/ajankohtaista/tutkimusryhma-es...

Se lienee totta, että meillä on jo niin eriytyneet työmarkkinat, etteivät samat reseptit sovi kaikille. Osa porukasta on varmasti täysin näköalatonta sen suhteen, mitä he voisivat tehdä. Osalla taas on ongelmat ovat niin moninaisia, että työllistyminen ei ole mahdollista. Ennaltaehkäisy olisi taas parasta lääkettä, myös työllisyyden näkökulmasta.

Työvelvoite ideana on totaalisen epäonnistunut niin kauan kunnes työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamisen ongelmaa ei ole ratkaistu. Tämän yhtälön ratkaisu on paljon vaikeampi kuin yksioikoinen pakkotyö. Olet harvinaisen oikeassa motivaation merkityksestä. Pakkotyö ilman näköalaa paremmasta saa käden puristumaan nyrkkiin taskussa. Vahinkoa tulee enemmän kuin hyötyä.

Omakohtainen kokemus: Jäätyäni työttömäksi noin vuosi sitten olisin hyvinkin voinut tehdä esimerkiksi osa-aikaisesti vapaaehtoistyöhön verrattavissa olevaa työtä vaikka samassa työpaikassa (julkinen sektori), jossa määräaikainen työni loppui. Työni itsessään on ihan ok. Miten minuun olisi suhtauduttu työyhteisössä? Nakertaisin käytännössä muiden palkkaa.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Jos lähdetään vastikkeelliseen työttömyysturvaan niin itse työttömänä innostuin tästä ideasta:

Vastiketyö tehdään julkisella sektorilla, jonka rahaa maksettavat korvauksetkin ovat. Työttömiltä löytyy aivan kaikenlaista osaamista, ja työtehtävät valitaankin osaamisen, koulutuksen ja kokemuksen perusteella. Se kuinka monta tuntia olisi velvoitettu tekemään työtä, laskettaisiin kustakin työstä maksettavan ihan normaalin tuntipalkan mukaan.

Eli, jos normaali tuntipalkka tehtävästä työstä on vaikka 13 euroa ja työmarkkinatuki 648 euroa, niin neljässä viikossa on töitä noin 50 tuntia. 

Työttömän verotus muutetaan ansiotuloveroksi. Koska korvaus on pieni, matkakustannuksiin pitää lisäksi saada erillinen tuki niin kuin tällä hetkelläkin.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Lainaus:
Jos lähdetään vastikkeelliseen työttömyysturvaan niin
A) Sopeutuminen työttömyyteen eduskunnasta putoamisen jälkeen 5000e/kk,verovaroista:
Kelassa on ruuhkaa toimeentulotukien käsittelyssä. Edm.voi työllistää purkamaan ruuhkaa 487e/kk .Koska itse ovat ehdot tukiin laatineet,työ olisi helppoa tehdä.

B) Koska THL poisti jo -14 Raskaantyön ,viljelijöiltä.Niin ei ole mitään perustetta sille että työikäiselle 56v-63v maksetaan verovaroista "työttömyyskorvausta" tuolta ajalta. Luopumistuki on tarkoitettu turvaamaan toimeentuloa ,eläkeikään asti.

Jos kerta työttömän turva toimeentuloa (tuki)varten on vastiikkeellinen.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Miten Kansan sosiaaliturvasta ,kansan omista verovaroista voi tehdä vastiikkeellisen?
Kaikki Kelasta saatavat etuudet,vähennykset,lisät ,tuet on samaa sosiaaliturvaa.

Johon ex-palkansaaja,veronmaksaja,äänestäjä on maksanut joka tilistä omaa ja muiden sosiaaliturvaan veroja.

Yrityshän ei voi sanoa irti ellei työttömällä ole työhistoriaa.
Eikä yrityksissä voi tehdä työtä ellei palkasta mene veroja.

Työmarkkinatuki 20% veroa,ALV 24%=44 veroa 487e/kk.

Kuka tempputyöllistämisen maksaa?
Keskituloiset palkansaajat ja PK-yritysten kotitaloudet.
Hintojen korotuksilla,lapsilisien indeksikorotusten jäädyttämisellä 4v,vene ym.veroilla,omavastuun lisäyksellä lääke,terv.palveluista.

JK. Kun Ahon hallitus leikkasi toimeentulotuesta muun sosiaaliturvan ,minkä muut saa tulojensa päälle.Esim.Lapsilisät -94-16 on se 22vuotta.
22vX 150milj/v= 3,3 Mrd pois työttömien lapsiperheiden tuista.
Samoin lasketaan tuloksi:
Asumistuki
Työmarkkinatuki
Lapsiperheen muut tuet
elatusapu ym.
Vähennetään toimeentulotuesta .Käteen 487e/kk yhdelle.

Ennen -94 Tuli työttömyyskorvaukset ja muut tuet sen päälle. Kuten nyt tulee tuloja saaville Kelan etuudet.

Ketkä on häviäviä tuossa ?
Kelan köyhyystutkimus -10 kertoi karua kieltä siitä.
Häviäjät on :Työttömät,eläkeläiset,pienituloiset lapsiperheet.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ratkaisuista päätellen hallituksen kaikissa toimeksiannoissa vaikuttaisi lukevan lähtökohtana aina, että se ei saa maksaa yhtään lisää tai sillä on saatava säästöjä.

Erityisesti työttömyysasioiden kohdalla tämä on tarkoittanut sitä, että yhtäkään aidosti kannustavaa tai palkitsevaa ehdotusta ei ole syntynyt. Koiriakin koulutetaan nykyään palkitsemalla, mutta työtöntä vain saktioiden kautta. Näennäinen palkitseminen on käytännössä maksimissaan sitä, että saat pitää etuutesi - ei mitään lisää.

Kertonee jotain hallituksen arvoista. Missään työllisyyteen littyvässä ei investoida tulevaisuuteen vaan käytetään pelkästään juustohöylää. Tällä tavalla on jo moni suomalainen yritys näivetetty tilaan, jossa uutta myytävää ja innovaatioita ei synny vaan kilpaillaan vain hinnalla leikaten väkeä kustannussyistä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kävin vähän kuikuilemassa eri lähteitä .
Kaikki tämä työttömien kyykytys alkoi jo -92.
Jatkunut siitä asti. Mitä lie Kiviniemi sopinut maaliskussa-11 EU tästä kun 5 muuta valtiota jäi pois EU-Kiky-sopimuksesta.Ruotsi esim.

Näkyi perustuslain sormeilluissakin EU kädenjälki. Niiden sosiaaliturvan saannin ehtojen purkamisessa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kauan Suomen verotulot kestää ilmaistyön tekemistä? Otetaanko sosiaaliturvasta kaikki muut pois ja jäljelle jätetään vain työttömien "palkkoihin" sosiaaliturva?

Saksassa työllisistä suurempi osa on palkansaajia kuin Suomessa
-Kun miellä Suomessa niin usein puhutaan siitä, että yrittäjiä pitäisi olla enemmän kuin on, niin kannattaa katsoa mikä on tilanne vaikkapa Saksassa.

Lehden mukaan lähes viidennes Saksan työssäkäyvistä, noin 7,4 miljoonaa ihmistä, työllistyy niin sanotun ”minityön” avulla. Nämä osa-aikatyöläiset tienaavat korkeintaan 450 euroa kuussa, mutta saavat palkkansa verottomana.
US
Saksan väkiluku 81,1 miljoonaan, ilmoittaa maan tilastokeskus.

Suomessa
Palkansaajia oli 2 090 000 henkeä
Väkiluku-16
5 502 284

Mikä sopii EU suurin maihin ei sovi 5,5 milj.asukkaan Suomeen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Eikös se juuri olisi reilua että maksetaan enemmän niille jotka kontribuoivat yhteiskuntaan ja vähemmän niille jotka eivät?

Ainakin oikeudenmukaisuusvinkkelistä työryhmä esittää aivan oikeita asioita. Eri asia on sitten että pitäisikö gäppiä tehdä isommaksi esimerkiksi korottamalla osallisuustuloa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tässä on taas se erikoinen piirre, että sanktioidaan mikäli et tee yhteiskunnan määräämää hommaa. Miten olisi ensimmäisenä askeleena se, että kuten tänä päivänä et voisi menettää tukeasi, kun vapaaehtoisesti teet sitä vapaaehtoistyötä. Tämäkin kun on nykyään mahdollista. Sitä nimittäin katsotaan, että työttömän päätyö on hakea työtä.

Sitten esimerkiksi työvoimaviranomaisen kannalta olisi edelleen kenties tärkeintä keskittyä siihen, että työttömien työnsaantia aidosti edistettäisiin eikä ruveta laittamaan suuria määriä paukkuja siihen, että heille järjestetään jotain toissijaista puuhaa. tuohon perustehtäväänkään ei tunnu oikein paukut riittävän.

Oma lukunsa vielä on kuinka hyvä "määrätty" vapaaehtoistyöntekijä vaikkapa jossain vanhusten kanssa tehtävässä duunissa on henkilö, joka ei sitä edes halua tehdä.

Käyttäjän JoriKostiainen kuva
Jori Kostiainen

Mielestäni nykyinen malli on testattu ja toimiva. Emme tarvitse perustuloa, emmekä heikennyksiä työmarkkinatukeen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Todella kätevää on taas se, että tässä selonteossa "unohdetaan" kertoa sosiaaliturvan tasosta vertailumaissa. Mm Tanskassa tilanne on seuraava: "Kenties kaikkein radikaalein muutos on se, että kaikilta alle 30-vuotiailta poistettiin oikeus toimeentulotukeen. Toimeentulotuki korvattiin opintotuella, joka yhdelle ihmiselle on kuukaudessa noin 650 euroa pienempi kuin toimeentulotuki. Yksinasuvalla maksettavan opintotuen määrä kuluvana vuonna on noin 790 euroa (5 857 DKK). Nuorten kohdalla tavoitteena on, että kaikki nuoret olisivat joko töissä tai opiskelisivat. Mikäli työllistyminen tai opiskelu ei kolmen kuukauden sisällä toteudu, nuoren tulee osallistua ’hyötytyöhön’. Mikäli nuori kieltäytyy toimenpiteistä, etuuksia voidaan leikata. Aktiivisiin toimiin osallistuvien kohdalla etuuksia puolestaan voidaan korottaa siten, että taso vastaa toimeentulotuen tasoa."

Eli alle 30-vuotiaat saavat 790 euroa käpälään, joka on paikallista opintotukea vastaava. Yli 30-vuotiaat saavat 1440 euroa kuussa. Jos alle kolmikymppinen on aktiivinen, niin tuki voi siis nousta tuohonn 1440 euroon kuussa.

Siitä on sitten ehkä helpompi sanktioida jotain prosentteja verrattuna Suomen 520 euroa kuussa verojen jälkeen.

Jostain varmaan löydän vielä Hollannin, kun työryhmä on "unohtanut" tällaiset asiat, vaikka heidän selvityksessään lukee haittavaikutuksina: "Toisaalta sanktiointi pienentää tuloja ja syventää köyhyyttä."

Mua ottaa todella pahasti pannuun näiden tutkimusten tarkoitushakuisuus ja rusinoiden poimiminen pullasta "unohtamalla" kokonaisuuteen vaikuttavat tekijät.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tuohan siis on ennen veroja ja lisäksi sisältää asumistuen. Vanhempiensa luona asuva korkeakouluopiskelija saa noin 900 kr miinus verot. Eli 120€ miinus verot.

Itse maksoin Tanskassa ehkä 5000 kruunun kuukausipalkasta veroja noin 40%. Tuskin etuuksien verotus on sen pienempää.

Suomessa toimeentulotukea voi saada isossa kaupungissa luokkaa 1200€ kuussa (asuminen 680€, perusosa 485€, sähkö, vesi, terveydenhuolto ym) joka siis ylittää reilusti Tanskan nettoluvut.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Eli periaatteessa työtön on työssä ollessaan maksanut veroja
n.22%+ALV 24%=46% veroa
Sosiaaliturvaansa työttömyyden ajaksi.
Nyt hän maksaa toiseen kertaan työttömyyskorvauksesta
20% veroa+Alv 24%= 44% veroa.

Kun hänelle vielä kuuluisi kuten muillekkin
-lapsilisät,lapsiperheen muut tuet,vanheimpainraha,elatusmaksut ,jotka on vähennetty toimeentulotuesta pois.
Samoin vähennetään asumistuki ja työmarkkinatuki ,
käteen 487e/kk.

Paljonko loppujen lopuksi se työtön saikaan sosiaaliturvaansa ja vastasiko se hänen maksamiaan verojen määrää?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #16

Laske itse paljonko suomalaisen pitäisi maksaa veroja jotta kattaisi kulunsa. Suomalainen elää 80-vuotiaaksi ja on siitä töissä ehkä 40 vuotta. Veroista puolet käytetään sosiaaliturvaan ja loput muualle, lähinnä terveyspalveluihin (12%), koulutukseen (10%) ja julkishallintoon (10%).

Pieni osa suomalaisista maksaa enemmän kuin saa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #17

Ja kuten eduskunnan asiakirja kertoi ja tilastokeskus
Enite terveyspalveluita ja sosiaaliturvaa käyttää hyvätuloiset.

Nuo maksaa pääsääntöisesti palkansaajat veroissaan .
Ja koska hyvätuloinen osaa käyttää hyväkseen terveyspalveluita ,hän elää useinmiten pidempään .

Koulutuksella ei terveydellä ole mitään tekemistä. Ratkaisu tuohon terveenä ja pidenpään elämiseen on Raha.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Voi olla opintotuen kannalta näin, mutta tässä oli pääasiassa kyse työttömyydestä, jossa on mahdollista saada tuo ylempi summa ja kaikki yli 30 sen saa.

Puhut useasti tuosta asumistuesta ja toimeentulotuesta automaattina. Paljonko saat näitä, jos avovaimo on palkkatyössä ab keskipalkalla? Et penniäkään, tuo 520 on ainoa tulo. Tällaista mallia näin matalalla tasolla ei käsittääkseni ole muualla Pohjoismaissa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #19

Tuo on kyllä totta. Tanskan mallissa perheellinen hyötyy runsaasti verrattuna Suomen malliin. Yksinasuvalle tilanne on päinvastainen.

Ja siis ansiosidonnainenhan siellä on aluksi aivan valtava, melkein entistä palkkaa vastaava. Mutta se myös laskee jonkun verran muutaman kuukauden kuluttua ja sitten siinä on sitä yleishyödyllisen duunin vaatimusta jos ei tietyssä ajassa työllisty.

Tanskan malli on yhdistelmä korkeaa sosiaaliturvaa, aktiivista sosiaalipolitiikkaa ja hyvin joustavia työmarkkinoita. Minulle kelpaisi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #19

Tuo muuten saattaa osiltaan selittää miksi asunnottomuus on köpiksessä niin yleistä. Kööpenhaminassa, joka on suunnilleen Helsingin kokoinen, on yhtä paljon asunnottomia kuin koko Suomessa. Rahallista tukea jää huomattavasti enemmän käteen kun on vailla asuntoa.

Ehkä asumistuessa on sittenkin jotain hyvääkin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #22

On asumistuessa varmaan hyvätkin puolensa. Tanskassa ilmasto suosii hieman enemmän asunnottomia, mutta karuahan se on joka tapauksessa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Rikkaat alkaa saamaan asumistukea
IL 2014

Käytännössähän tuo tarkoittaa sitä että virallisesti tulottomat superrikkaat yrittäjät ja sijoittavat saavat jatkossa halutessaan asumistukea.

-15 Kelan asumistukimenot nousi paljon .

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Hiilamo työryhmineen ovat tuottaneet mitä on tilattu. Outoa että keskustalaiseksi tunnustautuva bloggaaja siitä valittaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset