*

Johannes Kanasen blogi Inhimillinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta

Hallituksen uusliberaali politiikka karkotti keskustalaisia

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 626 216 ihmistä antoi äänensä keskustalle siinä toivossa että politiikan suunta muuttuisi. Kunnallisvaaleissa 2017 enää 450 325 ihmistä äänesti keskustaa. Pudotusta on huimat 28 prosenttia. Pääministeripuolue kutistui kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Vaalitulos viittaa siihen että keskustalaiset eivät ole ollenkaan tyytyväisiä hallituksen politiikkaan.

Edellisessä blogimerkinnässäni (5.4.2017) hahmottelin keskusta-aatetta niin että siinä yhdistyy konservatiivinen, henkinen ihmiskuva ja edistyksellinen yhteiskuntakäsitys. Henkisen ihmiskuvan mukaan ihmisellä on mahdollisuus ja velvollisuus kehittää itseään ja pyrkiä hyveellisyyteen. Edistyksellisen yhteiskuntakäsityksen mukaan valtion tulee huolehtia mahdollisuuksien tasa-arvosta ja siitä että yhteiskunnalliset ja sosiaaliset erot tasoittuvat.

Näin keskusta-aate eroaa oikeistolaisuudesta, johon kuuluu sekä konservatiivinen ihmiskäsitys, että konservatiivinen yhteiskuntakäsitys. Jälkimmäisen käsityksen mukaan yhteiskunnalliset erot selittyvät yksilön ominaisuuksilla, eikä valtion pidä aktiivisesti yrittää tasoittaa niitä. Vasemmistolaisuuteen kuuluu edistyksellinen yhteiskuntakäsitys mutta materialistinen ja liberalistinen yksilökäsitys, jonka mukaan ihmisen tietoisuus palautuu aivokemiaan ja neurologiaan ja jonka mukaan moraalista ei voi sanoa mitään tieteellistä.

Näiden aatesuuntausten lisäksi voidaan vielä hahmotella uusliberalistinen aatesuuntaus, joka on täysin vastakkainen keskusta-aatteelle. Ihmiskäsitys yhdistää keskustalaisuuden ja oikeistolaisuuden ja yhteiskuntakäsitys yhdistää keskustalaisuuden ja vasemmistolaisuuden. Uusliberalismiin kuuluu puolestaan materialistinen ihmiskäsitys, joka ammentaa luonnontieteistä ja erityisesti taloustieteestä. Ihminen toimii hieman eläimen tavoin viettiensä varassa ja pyrkii lisäämään omaa nautintoaan. Uusliberalismiin kuuluu myös konservatiivinen yhteiskuntakäsitys – eli sama käsitys kuin perinteiseen oikeistolaisuuteen joka pyrkii säilyttämään yhteiskunnalliset erot.

Nykyinen, kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten muodostama hallitus perustaa politiikkansa pääosin uusliberalistiselle aatesuuntaukselle. Tähän viittaavat lukuisat hankkeet yksityistää toimintoja, jotka aiemmin olivat valtiolla – esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden avaaminen markkinaehtoiselle kilpailulle. Myös neljän miljardin säästötavoite yhdistettynä veronkevennyksiin viittaa uusliberalistiseen aatesuuntaukseen pienentää valtion kokoa ja luoda markkinoille lisää tilaa. Sosiaaliturvan ehtojen tiukentaminen viittaa myös uusliberalistiseen politiikkaan, jonka mukaan sosiaaliturvan tulee kannustaa ihmisiä työmarkkinoille ja varmistaa että yrityksille on halukasta työvoimaa tarjolla.

Nykyinen hallitus on jatkanut edeltäjiensä linjaa. Uusliberalistinen aikakausi alkoi Suomessa jo 1990-luvulla. Olen toisaalla nimittänyt muutosta hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon.

Kunnallisvaalitulos oli siis huono keskustalle. Osa pudotuksesta selittyy toki sillä, että vähemmän ihmisiä äänestää kunnallisvaaleissa kuin eduskuntavaaleissa. Osa pudotuksesta selittyy myöskin paikallisilla syillä - keskustan ehdokasasettelu ei ehkä onnistunut kaikkialla yhtä hyvin. Kaikilla oli kuitenkin mahdollisuus äänestää ja lähes 200 000 keskustaa aiemmin äänestänyttä ihmistä joko jätti äänestämättä tai äänesti jotakin muuta puoluetta.

Hallituksen uusliberaali politiikka karkotti merkittävän osan keskustan äänestäjistä. Suuri osa keskustalaisista selkeästi vierastaa yhtiöittämistä, yksityistämistä ja tuloerojen kasvattamista. Tällainen politiikka sopii ihmiskäsityksensä puolesta yhteen vasemmistolaisuuden kanssa ja yhteiskuntakäsityksensä puolesta oikeistolaisuuden kanssa, mutta se on keskustalaisuuden täydellinen vastakohta, kuten yllä hahmottelin.

Jos keskusta haluaa välttää romahduksen seuraavissa eduskuntavaaleissa, sen tulee yrittää vaikuttaa entistä vahvemmin hallituksen politiikkaan ja osoittaa äänestäjille että se on saanut läpi keskusta-aatteen kanssa yhteensopivia aloitteita. Hallituksen hankkeista perustulokokeilu sopii hyvin keskustalaiseen aatemaailmaan ja se todennäköisesti pelasti ääniä keskustalle kunnallisvaaleissa. Jotkut äänestäjät ovat varmaankin olleet tyytyväisiä myös maakuntauudistukseen vaikka maakunnat eivät olekaan saamassa verotusoikeutta. Osa äänestäjistä arvostaa myöskin hallitusvastuuta ja seisoo siksi puolueensa takana.

Nykyisen hallituksen linja koettelee kuitenkin keskustalaisten sietokykyä koska se perustuu aatteeseen joka on perinteisen keskusta-aatteen vastakohta.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Olen samaa mieltä. Ja elinkeinoelämän elvyttäminen ei prosenttikorjauksilla tule toimimaan. On tehtävä selkeitä ratkaisuja mitä kehittää ja mitä ei.

Leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat saaneet aikaan akateemisen kurjaliston, joka ei varmuudella äänestä keskustaa eikä kokoomusta, mutta menevät vihreisiin. Eikö tämän pitäisi olla selvää, että jos hallitus vie leivän suusta, valitaan sitten oppositio.

Yksikään puolue ei ottanut kantaa tähän: http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/nokian-ali-...
Linkistä löytyy numerot kuinka moni kärsii siitä, että koulutettu ihan turhaan. Vihreät puhuu koulutuksen arvostuksesta, mutta sillä ei ole malleja mitä koulutusta pitäisi arvostaa ja mitä ei. Siten heidänkin puheensa saattaa johtaa lisääntyvään akateemiseen työttömyyteen.

Siksi tarvittaisiin systeemistä näkökulmaa koko Suomeen. Onko kukaan muu tästä samaa mieltä? Pelkkä höpinä näillä palstoilla ei mitään auta.

Olen kirjoittanut aiheesta uuden kirjan: Yhteiskunnan kehittymisen perusteet. Nimikin kertoo mistä on kysymys.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Uusliberalismiin kuuluu myös konservatiivinen yhteiskuntakäsitys – eli sama käsitys kuin perinteiseen oikeistolaisuuteen joka pyrkii säilyttämään yhteiskunnalliset erot."

Sen paremmin uusliberaalisuus tai oikeistolaisuuskaan ei pyri säilyttämään yhteiskunnallisia eroja, vaan pelkästään ylläpitämään täydellistä mahdollisuuksien tasa-arvoa ilman rajoituksia. Lopputulema saa olla mitä tahansa, kunhan se tapahtuu ilman päätöksentekoa markkinavoimien seurauksena.

Lisäksi uskon, että keskusta ei menettänyt ääniä perinteisiltä keskustaa äänestäneiltä lainkaan, vaan nimenomaan niiltä liberaaleimmilta, jotka edustkuntavaaleissa hiukan protestimielessä keskustaa tulivat äänestäneiksi.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

En arvosta puolueita, jotka pelaavat kannatuksella pitkäjänteisen vastuun kustannuksella. Päinvastoin, parasta viisautta (joskus jopa aivan totuuttakin, jos sellaisen pystyy perustellen väittämään löytäneensä) tulisi puolustaa kuin naarasleijona pentujaan.

Tällainen ikävä viisaus on juuri pitkäjänteinen talousajattelu, joka vaatii talouskuria, ja monet tämän ymmärtävät.

Siksi arvostan nykyhallitusta, että se on pysynyt talouskuri-ajatuksen takana, kun velkaa on aivan tolkuttomasti.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Siksi arvostan nykyhallitusta, että se on pysynyt talouskuri-ajatuksen takana, kun velkaa on aivan tolkuttomasti."

Talouskuri ei lopeta lisävelanottoa ja nykyhallitus on ollut harvinaisen leväperäinen rahanjaossa, se mikä on säästetty suomalaisilta on mennyt tuplaten maahanmuuttajille.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Lisävelanoton kokonaan lopettaisi varmaankin vain huomattava sosiaalijärjestelmän muutos, jolla sosiaalipuolen kulut vaikkapa puolitettaisiin nykyisestä. Säästöt pitäisi hakea sekä järjestelmästä että vuosittain kuluvan kokonaistukipotin määrästä.

Perusturvakokeilu saattaa olla tässä askel oikeaan suuntaan: jospa sillä saataisiin järjestelmän kuluja kuriin, jos siihen mennään.

Käyttäjän JohannesKananen kuva
Johannes Kananen

Minusta talouskuripolitiikka yhdistyy Suomessa tavoitteeseen pienentää valtion kokoa.

Jos katsotaan kansainvälistä tilannetta, keskuspankit ovat pumpanneet järisyttäviä määriä rahaa talouteen ja yrittäneet sitä kautta elvyttää taloutta. Valitettavasti tämä raha on valunut osingoiksi suurten yritysten omistajille kun pankit ovat ostaneet arvopapereita ja yritykset ovat siirtäneet osakkeiden hinnannousut taseisiinsa.

Kansainvälinen talouspoliittinen keskustelu on käsittääkseni kääntymässä nyt siihen että kannattaisi elvyttää julkisen sektorin kautta. Kun Trump väläytti tätä vaihtoehtoa, osakemarkkinat lähtivät heti nousuun.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Kuuntelin eilen Edistyksellisen Tiedeliiton (tietääkseni keskustalainen) seminaarissa Tieteiden talolla esitelmiä siitä millaiseksi nykyhallitus ja OKM aikoo ohjata korkeakoululaitoksen vuonna 2030. Aiheena oli myös Tampere3 -hanke. Molemmat tyypillistä uusliberaalia politiikkaa. Sitä johtaa kokoomusvetoinen OKM, Grahn-Laasonen mutta Keskusta ja Sipilä peesaa täydellä voimalla. Myös SYL:n puheenjohtaja, turkulainen vihreä poliitikko Riina Lumme peesasi ja liehitteli. Siinä se vihreä oppositio.

Vihaan ja inhoan tuota korkeakoulupolitiikkaa.

Suomeen tarvitaan uusi yliopistokapina.

Käyttäjän JohannesKananen kuva
Johannes Kananen

Helsingin yliopistolla olemme aistineet ajan hengen joka ei ole kovin myötämielinen sivistykselle tai humanismille. Hauskana vastavetona päivystävien dosenttien Miika Tervosen ja Antto Vihman kuunnelma: http://areena.yle.fi/1-4113529

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Tuo uusliberalistinen säästämisvimma alkoi jo Lehman Brothersin kaaduttua ja se kaatoi monet hankkeet, mistä yhdessä olin itsekin mukana. Älkää siis vähätelkö minun kokemuksia ja asiantuntemusta.

Kuten Juhani Kahelin tuossa kirjoitti, uusliberaali politiikka ei sovi yhteen korkeakoulupolitiikan kanssa mitenkään.

Tuossa Pulkkinen kannattaa tiukkaa talouskuria. Nostetaan siis veroaste korkealle, eikä säästetä pelkästään niiltä, joilla on jo kurjimmat olosuhteet. Se on nimittäin äärikapitalistista talouspolitiikkaa.

Lukekaa minun kirja niin viisastutte. Tämä Uuden Suomen blogisarja on joukko typeriä ja vielä typerämpiä kirjoituksia, Trumpin tapaisia mielipiteitä, jotka eivät perustu muuta kuin perstuntumaan, omaan etuun. Suomi on syvässä henkisessä lamassa, pahemmassa kuin koskaan. Se johtuu suoritetusta politiikasta, mutta on laajempikin ilmiö. Se on seurausta itsekkyydestä ja ahneudesta.

Kehitelkää muutkin hyviä teorioita yhteiskunnan kehittämiseksi kirjoineen ja esityssarjoineen kuten minä, ja tulkaa sitten (vasta) kirjoittamaan ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. Sekavista pätkävastauksista ei ole kenellekään hyötyä.

Toimituksen poiminnat