SOTE-uudistusta ei voi perustella valtiontaloudella

Tällä viikolla selviää perustuslakivaliokunnan kanta hallituksen esittämään SOTE-uudistukseen. Ennakkotietojen mukaan perustuslakivaliokunta on päätymässä siihen, ettei maakuntia voi velvoittaa yhtiöittämään SOTE-palveluita. Tämä on ollut Kokoomukselle tärkeä tavoite ja siitä perääntyminen saattaa aiheuttaa poliittista turbulenssia.

SOTE-uudistus on yksi hallituksen merkittävimmistä keinoista pienentää valtiontalouden kestävyysvajetta. Hallitus haluaa, että SOTE-palveluiden kustannukset pienenevät vuositasolla kolme miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä.

Samalla hallitus on kyseenalaistanut ihmisten oikeudet nykyisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hallitus on halunnut virittää keskustelua julkisesta ”palvelulupauksesta”, mikä tarkoittaa käytännössä keskustelua siitä kuinka paljon oikeuksia kavennetaan. Kolme miljardia on lähes viidesosa SOTE-palveluiden nykyisestä budjetista. Hallitus ei siis luota siihen, että kolme miljardia säästyisi pelkästään organisoimalla palvelut uudelleen.

Oikeuksien kaventaminen olisi tietysti helppo tapa pienentää palveluiden kustannuksia. Jos palveluita on määrällisesti vähemmän, niihin menee vähemmän rahaa.

Oikeudellisia muutoksia ei kuitenkaan voi perustella taloudellisilla syillä. Oikeus ja talous ovat erillisiä alueita yhteiskunnassa. Jos hallitus haluaa muutta oikeuksia, pitää sen kertoa ihmisille ne oikeudelliset periaatteet joiden mukaan muutoksia tehdään. Jos  hallituksella ei riitä oikeuksien toimeenpanoon rahaa tai tahtoa, sen pitää tinkiä oikeuksien toimeenpanosta, mutta itse oikeuksia se ei voi muuttaa taloudellisiin syihin vedoten.

Suomalaiseen hyvinvointimalliin on kuulunut tasavertaiset oikeudet sosiaali- ja terveyspalveluihin riippumatta ihmisen asuinpaikasta, sukupuolesta, taloudellisesta tai yhteiskunnallisesta asemasta tai iästä. Tämä oikeusperiaate ei ole vanhentunut. Sen sijaan julkisten palveluiden käytännön organisointi saattaa olla vanhentunutta ja hallituksen pitäisi saattaa ne ajantasalle. Lakiuudistusten korkeimpana tavoitteena pitäisi olla tavoite ulottaa sosiaali- ja terveyspalvelut mahdollisimman tasaisesti kaikkien saataville.

SOTE-uudistuksessa hallitus näyttää törmäävän kerta toisensa jälkeen perustuslain muodostamaan seinään. Tämä johtuu siitä, että hallitus yrittää alistaa lainsäädännölliset muutokset palveleman tavoitteita, jotka liittyvät valtiontalouteen. Kolmen miljardin säästötavoite on myös järjetön tilanteessa, jossa varsinkin perusterveydenhuolto ja vanhustenhoiva kärsivät resurssipulasta. Olemassa olevia oikeuksia on jo nyt vaikea toimeenpanna. Myös siksi on tärkeää, että emme hyväksy lainsäädännön muutoksia taloudellisin perustein.

JohannesKananen
Keskusta Helsinki

Opetan sosiaalityötä ja sosiaalipolitiikkaa Helsingin yliopistossa. Minua kiinnostaa suomalaisen hyvinvointimallin kohtalo.
Reilu vero ry:n puheenjohtaja.
Profiilikuva: Joel Grandell.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu