Kansallistunteen ytimessä on rakkaus

Juhana Aunesluoma pohtii Helsingin Sanomissa nationalismia, isänmaallisuutta ja Suomen 100-vuotisjuhlavuotta. Aunesluoman mukaan pahaa nationalismia ei voi erottaa käsitteellisesti hyvästä isänmaallisuudesta. Hän ehdottaa, että nationalismin vaihtoehtona on kosmopoliittisuus, joka hylkää ajatuksen maailman jakautumisesta kansakuntiin.

Asiaan saadaan uusi näkökulma, jos puhumme niistä tunteista joihin nationalismiin tai isänmaallisuuteen liittyy. Näin pääsemme ehkä lähemmäs sitä todellisuutta, jossa isänmaallisuus tai nationalismi eivät niinkään ole rationaalisia poliittisia ohjelmia vaan enemmänkin syviä tuntemuksia joiden varaan me kaikki pohjaamme omaa henkilökohtaista kokemusmaailmaamme.

Olemme varmaankin kaikki yhtä mieltä siitä, että rakkaus on hedelmällisempi tunne kuin viha. Siksi voimme erottaa vihaan pohjautuvan nationalismin ja rakkauteen perustuvan isänmaallisuuden. Näin pääsemme käsiksi isänmaallisuuden määritelmään, joka on sitä että asettaa oman etunsa toissijaiseksi suhteessa kansakunnan etuun. Isänmaallinen ihminen palvelee maataan rakkaudesta parhaiden kykyjensä mukaan. Tällainen isänmaallisuus yhdistyy myös ihmisen henkilökohtaiseen kehitykseen.

Tällaisella isänmaallisuudella ei ole mitään tekemistä vihan kanssa, eikä sen kanssa että asettaisimme kansakuntia tai ihmisryhmiä paremmuusjärjestykseen.

Rakkauteen pohjautuva isänmaallisuus ei ole myöskään ristiriidassa sellaisen kosmopoliittisuuden kanssa, jossa annetaan mahdollisuus kansallisten identiteettien säilymiselle. Tässä tapauksessa kosmopoliittisuus tarkoittaa sitä, että kysymme kuinka Suomi voi kansakuntana parhaiten palvella kansainvälistä yhteisöä. Kuinka voimme valjastaa parhaat kulttuuriset piirteemme kansainvälisessä yhteistyössä niin että maailma kokonaisuutena kehittyy suotuisalla tavalla?

Tällaisen järkeilyn kautta voimme esimerkiksi huomata, että diplomatia ja rauhanvälitys ovat hienoja suomalaisia kulttuurisia piirteitä, jotka voidaan valjastaa palvelemaan kansainvälistä yhteisöä. Presidentti Martti Ahtisaaren elämäntyö on tästä hieno esimerkki. Ahtisaari on ollut mukana rakentamassa rauhaa ja ratkaisemasssa konflikteja.

Yhteiskunnallisen kehityksen päämääränä on kulttuurin kehittäminen. Jos emme saa puhua kansallisesta identiteetistä tämä kehitystehtävä jää valitettavan hämäräksi. Emme ymmärrä kulttuuriamme emmekä itseämme jos emme ymmärrä kansallista identiteettiämme. Sen sijaan, jos asetamme kansallistunteen keskiöön rakkauden ja palvelemme kanssaihmisiämme parhaan kykyjemme mukaan, toimimme isänmaallisesti niin että oma kulttuurimme kehittyy ja kukoistaa.

JohannesKananen
Keskusta Helsinki

Opetan sosiaalityötä ja sosiaalipolitiikkaa Helsingin yliopistossa. Minua kiinnostaa suomalaisen hyvinvointimallin kohtalo.
Reilu vero ry:n puheenjohtaja.
Profiilikuva: Joel Grandell.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu