Sosiaalityöntekijät puun ja kuoren välissä

Maanantaina 20.11. yli tuhat sosiaalityöntekijää vetosi maamme päättäjiin lastensuojelun resurssien lisäämisen puolesta. He vaativat maksimia sosiaalityön asiakasmääriin yhtä sosiaalityöntekijää kohti. Käytännössä lain noudattaminen edellyttäisi siis, että kunnat palkkaisivat tarvittaessa lisää sosiaalityöntekijöitä.

Aloite on hyvä, mutta valitettavasti lastensuojelun ongelmat ovat vielä syvemmällä. Sosiaalityöntekijät tekevät työtään vaikeissa oloissa, koska eri hallitusten eriarvoistavan politiikan vuoksi sosiaaliset ongelmat kasvavat samalla kun resurssit pienenevät. Poliitikkojen vastaukset sosiaalityöntekijöiden vetoomuksiin eivät anna aihetta uskoa, että tilanne tulee muuttumaan.

Poliitikot vierittävät vastuun lastensuojelun vähäisistä resursseista mielellään kunnille. Laki määrää lasten ja perheiden oikeudet mutta kuntien tulisi huolehtia lain toimeenpanosta. Li Andersson on huomauttanut, että kunnat tekevät johdonmukaisesti alimitoitettuja budjetteja, joita ne sitten ylittävät kun ne eivät voi hoitaa lakisääteisiä velvollisuuksiaan.

Suurin syy lastensuojelun aliresursointiin on kuitenkin vuosia jatkunut suuryrityksiä suosiva kilpailuvaltiopolitiikka yhdistettynä sosiaalisten ongelmien ja eriarvoisuuden kasvuun. Eri hallitukset ovat leikanneet julkisia varoja, mukaan lukien kuntien valtionosuuksia, laskeneet tuloveroja ja alentaneet yritysten sosiaaliturvamaksuja.

Näiden poliittisten päätösten seurauksena sosiaaliset ongelmat ovat kasvaneet, lastensuojeluilmoitukset ovat lisääntyneet merkittävästi samalla kun kuntien resurssit ovat pienentyneet.

Esimerkiksi Helsingissä asuinalueet eriytyvät niin, että osassa kaupunkia sosiaaliset ongelmat kasaantuvat ja palvelujen ja tuen tarve lisääntyy. Näille alueilla on keskimääräistä enemmän kaupungin vuokra-asuntoja. Toisilla alueilla asuntojen hinnat nousevat, sosiaaliset ongelmat ovat vähäisempiä ja palvelut vähemmän kuormitettuja.

Poliittisessa kulttuurissa talousjärjestys alkanut määritellä oikeusjärjestystä. Taloutta, eli valtiontaloutta ja talouskasvua pidetään tärkeämpänä kuin oikeuksia, ja päättäjät uskovat että oikeuksia voi toimeenpanna vain jos siihen on varaa. Tämä on ajatusharha joka viimekädessä aiheuttaa lastensuojelun aliresursoinnin.

Olen kirjoittanut oikeuksien ja talouden suhteesta aiemmin tässä blogissa. Voimme korjata tilanteen palauttamalla marssijärjestyksen: oikeudet ovat oikeuksia ja talous toimii niistä erillään. Jos tämä hyväksytään, tilanne on oikeastaan aika yksinkertainen: sekä valtion ja kuntien tulee kunnioittaa niitä oikeuksia jotka on kirjoitettu lakiin ja huolehtia siitä että lastensuojelulla on riittävästi resursseja toimeenpanna nämä perheiden ja lasten oikeudet.

Ei ole olemassa mitään poliittisista prioriteeteista erillisiä ”taloudellisia realiteetteja” jotka rajoittaisivat oikeuksien toimeenpanoa. Ei YK:n ihmisoikeusjulistuksessakaan – puhumattakaan Suomen perustuslaista – ole lauseketta ”toimeenpannaan vain jos rahat riittävät”. Ihmis- perus- ja sosiaaliset oikeudet ovat lähtökohta kaikelle yhteiskunnalliselle toiminnalle.

Tasapainoinen oikeuksien ja talouden suhde edellyttää suuryrityksiä suosivat kilpailuvaltiopolitiikan muuttamista ja uusien lähtökohtien etsimistä talous- ja hyvinvointipolitiikalle. Olen osana tutkijaryhmää hahmotellut lähtökohtia uudelle hyvinvointipolitiikalle kirjassamme ”Kilpailuvaltion kyydissä”. Uuden politiikan avulla meidän tulisi panostaa jokaisen ihmisen kykyyn luoda yhteiskuntaan ja talouteen hyvinvointia lisääviä aloitteita, sen sijaan että panostamme suuryrityksiin jotka ylläpitävät vain vanhoja epäoikeudenmukaisia rakenteita.

Jos jatkamme niin, että talous määrittelee oikeuksien toimeenpanon mitkään mitoitukset lastensuojelun asiakasmääristä suhteessa sosiaalityöntekijöihin eivät valitettavasti tule johtamaan konkreettisiin muutoksiin.

JohannesKananen
Keskusta Helsinki

Opetan sosiaalityötä ja sosiaalipolitiikkaa Helsingin yliopistossa. Minua kiinnostaa suomalaisen hyvinvointimallin kohtalo.
Reilu vero ry:n puheenjohtaja.
Profiilikuva: Joel Grandell.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu