Johannes Kanasen blogi Inhimillinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta

Tulevaisuuden sosiaaliturva

Eduskunnan säätämä työttömyysturvan aktiivimalli on herättänyt runsasta julkista keskustelua. Samalla paine uudistaa sosiaaliturvaa kasvaa. Tässä blogissa esitän, että sosiaaliturvan uudistamisen yhteydessä toimeentulon ja yrittämisen riskejä pitäisi miettiä kokonaisuutena niin että ihmiset voisivat paremmin osallistua talouteen ja yhteiskuntaan toteuttaakseen omia ideoitaan.

Tällä viikolla Aamulehti uutisoi, että noin puolet työttömän peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavista ihmisistä eivät ole täyttäneet aktiivimallin ehtoja ja joutuvat siksi tyytymään pienempään työttömyysturvaan.

Työllisyys- ja talouspolitiikan kokonaisuudessa aktiivimalli on pieni yksityiskohta, mutta siihen kulminoituva yhteiskunnallinen tyytymättömyys on merkittävää, koska tyytymättömyydessä piilee muutosvoima, jonka hallituskin joutuu ottamaan huomioon. Aktiivimalli on politisoitunut erityisesti sitä koskevan kansalaisaloitteen ansiosta ja tiedotusvälineet tulevat seuraamaan aktiivimallin toimeenpanoa ja nostamaan sitä säännöllisesti julkiseen keskusteluun. Voi olla, että hallitus joutuu vielä nopeastikin perääntymään ja tekemään työttömille myönnytyksiä vaimentaakseen tyytymättömyyttä.

Viime viikolla Juho Saaren johtama eriarvoisuustyöryhmä esitteli raporttinsa ja ehdotuksensa perusturvan uudistamiseksi. Työryhmä esittää toimeentulon ja useiden perusturvaetuuksien yhdistämistä ja tottelemattomuudesta tulevien sanktioiden lievennystä. Ehdotukset voidaan tulkita askeleeksi kohti vastikkeetonta perustuloa.

Aiemmin Kristillisdemokraattien Asmo Maanselkä esitti oman perusteellisen raporttinsa Iso-Britannian yleistuesta (universal credit) joka muistuttaa Saaren työryhmän esitystä. Maanselkä on julkisuudessa pitänyt toimeentulotuen sanktioita liian lievinä, mikä on ehkä vähän outoa koska nykysäädösten mukaan toimeentulotukea voidaan leikata 40 % jos ihminen ei tottele viranomaisia.

Siniset ja Kokoomus kiirehtivät myös esittelemään omia uudistusmallejaan, jotka muistuttivat kovasti sekä Saaren työryhmän, että Kristillisdemokraattien esityksiä. Keskusta on luvannut pian tuoda oman esityksensä keskusteluun.

Sosiaaliturvan uudistamiselle on tarvetta useista syistä. Innokkaimpien uudistusmielisten kannattaa kuitenkin muistella SATA-komiteaa, joka kahden vuoden ajan, vuosina 2007-09 pohti sosiaaliturvan kokonaisuudistusta hyvin samankaltaisten odotusten saattelemana kuin mitä nyt on kuultu. Sosiaaliturva on tilkkutäkkimäinen, ajastaan jäljessä eikä se kannusta työntekoon.

SATA-komitean esitykset olivat hieman yllättäviä ainakin niille, jotka odottivat eriarvoisuuden vähentämistä. Työnantajien Kela-maksu poistettiin, mikä ei varsinaisesti auttanut heikossa asemassa olevia ihmisiä. Uudistus on joka vuosi säästänyt työnantajilta 700 miljoonaa euroa. Liekö esimerkki suurten yritysten vaikutusvallasta poliittisessa päätöksenteossa? Komitea myös ehdotti takuueläkettä ja etuuksien sitomista indekseihin.

SATA-komiteassa oli edustettuna samat kolme intressiryhmää, jotka edelleen hallitsevat keskustelua sosiaaliturvasta: työnantajat, työntekijät ja keskusta. Nämä intressiryhmät koostuvat poliitikoista, virkamiehistä, tutkijoista ja (etu)järjestöjen edustajista. Työntekijät puolustavat ansiosidonnaista työttömyysturvaa, keskusta puolustaa perusturvaa ja työnantajat puolustavat yritysten intressejä. Sosiaaliturvaa ei uudisteta, elleivät kaikki ryhmät koe hyötyvänsä uudistuksesta. Jokaisella ryhmällä on valtaa kaataa (tai ainakin vesittää) kokonaisuudistus – jopa oppositiosta käsin.

Keskustelu sosiaaliturvasta on tähän asti ollut hyvätasoista. On hienoa, että aktivointipolitiikasta on vihdoin ruvettu keskustelemaan asioiden oikeilla nimillä. Työttömien näkökulma on ensimmäistä kertaa esillä, kun he pääsevät kertomaan, että he kokevat sanktiot rankaisuna työttömyydestä. Tähän asti keskustelua on hallinnut työnantajien ja taloustieteilijöiden kehittämä epämääräinen retoriikka aktiivisesta ja passiivisesta sosiaaliturvasta.  

Keskustelu pitäisi samalla jatkossa nostaa periaatteellisemmalle tasolle: teknisten mallien lisäksi meidän pitäisi keskustella työttömien ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista, sekä näiden välisestä tasapainosta. Mitkä ovat oikeudet toimeentuloon? Mitä velvollisuuksia työttömällä on ja kuka on vastuussa siitä, että velvollisuudet toteutuvat myös käytännössä? Huomionarvoista on, että oikeuksia ja velvollisuuksia ei ole kirjattu selkeästi nykyiseen lainsäädäntöön, joka keskittyy järjestelmän tekniseen kuvaukseen. Perustuslaissa toki on kansalaisoikeudet ja velvollisuudet yleisellä tasolla.

Keskustelua pitäisi myös käydä tuloeroista ja niiden kaventamisesta osana taistelua eriarvoistumista vastaan. Suomessa tuloerot kasvoivat nopeasti 1990-luvulta aina vuoden 2007 finanssikriisiin saakka. Keskustelussa harvoin tunnustetaan, että useat hallitukset myötävaikuttivat poliittisilla valinnoillaan tuloerojen kasvuun. Toisin sanoen, voimme poliittisilla päätöksillä vaikuttaa tuloeroihin: miten on tulevaisuudessa? Haluammeko kasvattaa vai kaventaa tuloeroja sosiaaliturvan ja verotuksen avulla? Tähän tarvittaisiin poliittisten puolueiden linjauksia sen lisäksi, että ne esittelevät teknisiä malleja. Viime vuonna Heikki Hiilamo esitteli ansiokkaasti konkreettisia keinoja tuloerojen kaventamiseksi, vaikka esitystä seurannut julkinen keskustelu oli valitettavasti luokatonta.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa pitäisi myös arvioida uudelleen riskin käsite. Tähän asti toimeentulon ja yrittämisen riskejä on hallinnoitu eri organisaatioissa. Sosiaalihallinto on hallinnoinut toimeentulon riskejä, kun taas elinkeinohallinto on hallinnut yrittämisen riskejä. Molemmat näkökulmat ovat ajankohtaisia, koska yritystukia on myös kritisoitu ja niitä halutaan karsia.

Toimeentulon ja yrittämisen riskin käsite pitäisi hahmottaa kokonaisuutena ja yksilön näkökulmasta käsin. Ihmisillä on ideoita, jos heille annetaan tilaa tuottaa niitä. Yhteiskunnallisten rakenteiden pitäisi tukea ihmisiä toteuttamaan heidän omia ideoitaan niin, etteivät toimeentulon ja yrittämisen riskit ole kohtuuttoman suuret. Yleensä ajattelemme, että markkinat palkitsevat riskin ottamisesta. Markkinat toimivat kuitenkin valtion ohjauksessa ja tätä ohjausta voi suunnitella niin että se palvelee ihmisten pyrkimyksiä toteuttaa itseään ja osallistua talouteen ja yhteiskuntaan.

Nyt kun sosiaaliturvan kokonaisuudistusta jälleen pohditaan saattaa löytyä tilaa uudenlaiselle ajattelulle joka voisi vähentää eriarvoisuutta ja luoda uskoa parempaan tulevaisuuteen ihmisille, jotka kamppailevat sosiaalisten ja henkilökohtaisten ongelmien parissa. Liian kauan keskustelua on hallinnut uusliberaali tavoite lisätä työvoiman tarjontaa heikentämällä toimeentulon edellytyksiä ja siirtämällä yrittäjäriskiä työnantajilta työntekijöille. On aika suunnitella sosiaaliturva palvelemaan ihmistä niin, ettei ihmisten tarvitse kokea palvelevansa kasvotonta byrokraattista koneisto!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

lapsi-
asumis-
toimeentulotuki/työttömyysraha-

nuo kolme pelkästään käyttöön.

jos ei yritä työllistyä siis aktiivimallin tyyliin pientä risua. mutta jos ansaitset pieniä summia sillointällöin niin ei vaikuttaisi tukien suuruuteen. Tuo summa voisi olla vaikka 300e.. sen jälkeen vaikuttaisi aina asteittain. Jos saat 350ekk niin 25e lähtee jne.. ja wolaa puolet työttömistä tekisi edes jotain hommia! (porkkana)!

mutta kun EI mene hallitukselle jakeluun!

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Kyllä ne tietää millä kilokaloreilla kukin pärjää. Turha on rypistellä edes eduskuntavaalissa äänestämällä.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Nykyisellä menolla tulevaisuuden sosiaaliturva on sitä, ettei sosiaaliturvaa ole olemassa. Nythän sosiaaliturva katetaan velalla, jota taas katetaan uudella velalla ja tilannetta ei paranna myöskään se, että tänne muuttavien huoltosuhde on naurettavan heikko. Jos Suomi ei jossain vaiheessa saa enää lisää lainaa, niin aika moni tulee näkemään täällä nälkää, koska koko homma on kasattu velan päälle.

Toimituksen poiminnat