Johannes Kanasen blogi Inhimillinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta

Myytit murtuvat, arvovalinnat paljastuvat

Suomessa talouspoliittiset valinnat esitetään neutraalisti vailla viittauksia ideoihin ja arvoihin. Samalla talouspolitiikkaa ohjaava logiikka ja sen oletukset jäävät piiloon, mikä vaikeuttaa julkista keskustelua.

Pääministeri Sipilän hallitus on tehnyt viimeisen budjettiesityksen ennen ensi kevään eduskuntavaaleja. Talouden kasvaessa moni asiantuntija on ehtinyt varoittaa löysästä talouspolitiikasta, johon poliitikot saattaisivat sortua tavoitellessaan uudelleenvalintaa. Samalla valtion budjettiin liittyvät arvovalinnat on lyöty lukkoon jo ennen budjettineuvotteluja, jotka todennäköisesti keskittyvät vain kokonaisuuden kannalta toisarvoisiin yksityiskohtiin.

Uusi budjetti noudattaa samoja linjoja kuin tämän hallituksen aiemmat budjetit. Hallituksen keskeisin arvovalinta on ollut pienentää julkisen sektorin kokoa. Siksi se on samaan aikaan leikannut julkisia menoja ja pienentänyt veroja. Käsillä olevan budjettiesityksen mukaan hallitus suunnittelee tekevänsä maksimissaan 300 miljoonan euron veronkevennykset. Esitys ei lisää valtiontalouden alijäämää.

Julkisen sektorin kokoa hallitus haluaa pienentää siksi, että yrityksillä ja markkinoilla olisi enemmän tilaa toimia taloudessa. Työllisyyspolitiikassa hallitus on sosiaaliturvan heikentämiseen ja kontrollin lisäämiseen. Valintojen taustalla on taloustiede ja elinkeinoelämää lähellä olevat edunvalvontaorganisaatiot.

Taloussanomien toimittaja Jan Hurri kirjoitti tällä viikolla tärkeän artikkelin talouspolitiikan myyteistä. Näillä myyteillä ylläpidetään virheellisiä mielikuvia valtion roolista taloudessa. Sitkeitä myyttejä ovat valtiontalouden ja kotitalouden rinnastava kotitalousmyytti, sekä väestön ikärakenteeseen ja huoltosuhteeseen liittyvä kestävyysvajemyytti. Myyttejä käytetään oikeuttamaan arvovalintoja, joista ei oikeastaan haluttaisi keskustella koska niiden suosio olisi epävarma. Niillä ohjataan myös talouspolitiikkaa vähemmän tuntevien ihmisten ajattelua epäolennaisuuksiin ja kokonaisuuden kannalta väärään suuntaan.

Jan Hurri otti myös esille rahan käsitteen ja ymmärryksemme siitä, miten raha syntyy. Hurrin mukaan ”Pankit luovat uutta rahaa, kun ne myöntävät asiakkailleen luottoja. Omalla tavallaan valtiotkin luovat talouteen uutta rahaa ja kasvattavat kokonaiskysyntää, kun ne käyttävät alijäämiensä verran runsaammin rahaa kuin kokoavat veroina ja muina tuloina pois liikkeestä.”

Rahan syntymisen ymmärtäminen eli sen, että velat luovat säästöjä eikä toisinpäin kuten ennen ajateltiin, on avainasemassa talouspolitiikan myyttien murtamisessa. Valtion alijäämäinen budjetti ei siis ole ”vastuutonta taloudenpitoa” vaan uuden rahan luomista! Samalla on hyvä pohtia mikä taloudessa on arvokasta. Rahalla ei ole arvoa sinänsä. Ihmisten kyvyt ja taidot ovat taloutemme tärkein voimavara ja näihin pitää panostaa.

Hallituksen ideologiaa voi luonnehtia kilpailuvaltion ideologiaksi. Ajattelutavan mukaan kansalaiset, yritykset ja jopa valtiot kilpailevat keskenään työpaikoista ja asemista hierarkkisessa maailmassa. Valtion tehtävänä ei ole tasapainottaa tai säännellä markkinoita vaan pikemminkin avustaa ja vahvistaa yrityksiä ja markkinoita sekä ulottaa markkinamekanismi sinne, missä sitä tähän mennessä ei vielä ole ollut.

Neutraalilta kuulostava virkamiespuhe jakovaarasta ja budjettitasapainosta hämärtää hallituksen talouspoliittista ideologiaa ja sen perusteita. Ideologiasta olisi kuitenkin tärkeää keskustella koska muutoin valintojen ongelmat, kuten eriarvoisuuden lisääntyminen ja yhtiövallan vahvistuminen jäävät hahmottamatta. Demokraattisen ja avoimen päätöksenteon kannalta politiikan taustalla vaikuttavista oletuksista pitäisi myös voida keskustella ja niitä pitäisi voida arvioida kriittisesti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No näistä talouspolitiikan esityksistä ja samoin yrityksen kirjanpidon tileistä puuttuu sanan luonnonvaikutukset. Miten ne nämä luonnonvaikutukset sitten kirjataan kirjanpidossa tilimuotoon ja miten niitä sitten lasketaan ja miten ne sitten voisi vaikuttaa hintoihin ja palveluihin ja poliittisiin päätöksiin?
Mr Trump taisi Twittrissä sitten lähetää terveiset Putinin kanssa rupastelusta Helsingissä mutta Twitterissä olikin kuva Helsingin Hiilivoimala, kun Mr Niinistö oli kait ehottanut juttu mustasta hiilesta Jäämeren laivoilla vai?Tarkottiko Mr Trump että puheet ja teot oisi sitten ristiriidassa vai?Mr Sipiläkin tietää että me olemme syntisiä ihmisiä ja sitten pitäs se parannuskin tehä Pietarin mukaan.

Toimituksen poiminnat