Johannes Kanasen blogi Inhimillinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta

Mietteitä keskustan perusturvaryhmästä

Olen saanut olla mukana työryhmässä, joka pohtii keskustan linjauksia perusturvan uudistamiseksi. On tietysti mukavaa olla ikään kuin asioiden ytimessä pohtimassa tulevaisuutta ja olemassa olevan järjestelmän kehittämistä, mutta minulle on herännyt joitain kysymyksiä hallinnon, tutkimuksen ja politiikan välisestä suhteesta, joita haluaisin pohtia.

Työryhmässä nousee esille epäsuhta sosiaalipolitiikan ja taloustieteellisen tutkimuksen välillä. Taloustiede on onnistunut paaluttamaan joitain lähtökohtia niin syvälle poliittiseen kulttuuriin, ettei niitä juuri kyseenalaisteta. Tällainen lähtökohta tulee esille keskustelussa siitä, että sosiaaliturvan pitäisi ”kannustaa työntekoon”. Tämä kannustaminen tarkoittaa taloustieteen näkökulmasta sitä, että sosiaaliturvaetuuksien pitäisi olla matalampia kuin matalimmat palkat työmarkkinoilla. Työllisyyttä puolestaan voidaan lisätä tästä näkökulmasta alentamalla sekä matalimpia palkkoja, että sosiaaliturvaa.

Tätä ”totuutta” on noudatettu ja iskostettu kohta kolmekymmentä vuotta kansainvälisesti ja Suomessa. Puolueet ovat ottaneet sen lähtökohdakseen, oikesto riemulla ja vasemmisto hieman epäröiden. Samalla sosiaalipoliitikot vaalivat objektiivisuuttaan, eli he eivät halua kertoa päättäjille ainakaan kovin yksityiskohtaisesti, miten hyvinvointia voitaisiin lisätä sosiaaliturvan avulla. Valtionhallinnolla on hieman samankaltainen asenne - lukuunottamatta Valtiovarainministeriötä, joka edustaa täysin rinnoin taloustieteellistä näkökulmaa. 

Eli taloustiede kertoo meille, miten talouskasvua ja työllisyyttä pitäisi lisätä. Seurauksena eriarvoisuus lisääntyy. Samalla sosiaalipolitiikka vaikenee ”objektiivisesti” ja seuraa sosiaaliturvan heikennyksiä etäämmältä, ottamatta kantaa siihen, miten sosiaaliturvaa on muutettu aiemmin.

Sitten meillä on pintatason keskustelu, jossa oletetaan, että kaikki haluavat kaventaa tuloeroja ja pienentää köyhyyttä ja että kaikilla kansalaisilla pitäisi olla oikeus minitoimeentuloon kaikissa elämäntilanteissa. Tällaisessa tilanteessa on todella vaikea tunnistaa mitkä ideat ovat oikeasti ohjanneet sosiaalipoliittisia uudistuksia menneisyydessä. 

Juna menee siis kovaa kyytiä taloustieteen viitoittamaa tietä kohti syvenevää eriarvoisuutta. Ensimmäinen askel kohti muutosta olisi tunnistaa ne olettamukset jotka kätkeytyvät tapaamme keskustella perusturvasta ja erityisesti ”kannustamisesta”. Kun toin tämän asian esille työryhmässämme, ihmiset toki varoivat käyttämästä sanaa ”kannustaminen” kyseisessä kokouksessa, mutta valitettavasti ongelma ei ratkea sanoja vaihtamalla. Työryhmässämme olen yrittänyt virittää keskustelua arvoista: minkälaista yhteiskuntaa haluamme sosiaaliturvan uudistamisella rakentaa? Haluammeko lisätä vai tasoittaa toimeentulon riskejä ja tuloeroja? Tällaisen arvokeskustelun käyminen on kuitenkin vaikeaa, koska lähtökohtaisesti kaikki ajattelevat kannattavansa samoja arvoja - eli käytännössä kaikkea mikä kuulostaa hyvältä - kuten vaikkapa tasa-arvoa. 

Olen optimistinen sen suhteen, että politiikassa on aina mahdollisuus muutokselle. Haluaisin kuitenkin sanoa, että muutos vaatii työtä ja kykyä nähdä oma osallisuus menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Se vaatii kärsivällisyyttä ja rehellisyyttä ja kykyä keskustella kipukohdista ja vaikeista kysymyksistä ilman että menettää malttiaan tai katkeroituu. Olen tässä kirjoituksessa yrittänyt tuoda esille oman kipukohtani. Olenhan itse sosiaalipoliitikko, joka on joutunut tunnustamaan että taloustiede hallitsee keskustelua aiheesta jota minun kuuluisi tutkia.

Aika näyttää miten Keskusta osallistuu keskusteluun sosiaaliturvan uudistamisesta. Ehkä oma roolini tässä työssä voisi olla juuri vaikeiden kysymysten esiinnostaminen ja niiden avaaminen pientä, suljettua työryhmää laajemmalle piirille. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Anteeksi Johannes, mutta nyt en ihan ymmärtänyt. Sanoit aluksi, että olit saanut olla mukana työryhmässä, joka pohtii keskustan linjauksia perusturvan uudistamiseksi. Sitten lopuksi totesit, että aika näyttää miten Keskusta osallistuu keskusteluun sosiaaliturvan uudistamisesta.

Oliko siis kyseessä pelkkä keskustelukerho, joka keskusteli mm. mainitsemistasi arvoista, mutta mitään konkreettista ei saatu aikaiseksi, vaikka kyseessä piti olla tai oli työryhmä?

Työn pitää tai ainakin pitäisi olla aina kannattavampaa kuin perusturvalla (sosiaaliturvalla) eläminen, mutta perusturvallakin pitäisi pystyä elämään niin, että sillä tulee toimeen. Ongelmana on kuitenkin se, että mikä on se riittävä taso ja mitä kaikkea perusturvalla kustannetaan. Monen työtä tekevän pienipalkkaisen (ja jo keskituloisenkin) tuloilla ei tahdo Suomessa pärjätä ja tulot eivät tahdo riittää paljon muuhun kuin ruokaan ja asumiseen.

Käyttäjän JohannesKananen kuva
Johannes Kananen

Niin, tarkoitin siis sitä että perusturvatyöryhmän työ on vielä kesken. Tarkoituksena on muotoilla malli hieman samaan tapaan kuin muutkin puolueet ovat jo tehneet. Työryhmän työ tähtää myös ensi kevään vaaliohjelman luomiseen.

Perusturvaa voi tarkastella yksittäisen ihmisen näkökulmasta, jolloin kysymys toimeentulosta on keskeinen. Sitten sitä voi myös tarkastella koko yhteiskunnan näkökulmasta, jollion kysymys eriarvoisuudesta muodostuu keskeiseksi. Eriarvoisuus on lisääntynyt ja yhteiskunnalliset jännitteet sen seurauksena. Monet ihmiset kokevat työmarkkinoilla ahdinkoa kun työehtoja ja sosiaaliturvaa on heikennetty samaan aikaan. Samat ihmiset kokevat, että maahanmuuttajat vievät heidän työpaikkansa kun työperäisellä maahanmuutolla on täytetty heikkojen työehtojen työpaikkoja.

Keskustakin periaatteessa mieltää itsensä perusturvapuolueeksi, mutta sitä ei aina huomata miten taloustieteen luomat ajattelumallit hiipivät osaksi keskustelua.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

"Aika näyttää miten Keskusta osallistuu keskusteluun sosiaaliturvan uudistamisesta. Ehkä oma roolini tässä työssä voisi olla juuri vaikeiden kysymysten esiinnostaminen ja niiden avaaminen pientä, suljettua työryhmää laajemmalle piirille."

Toivoisin tosiaan keskustan osallistuvan keskusteluun rakentavalla panoksella. Se tietenkin muodostuu sekä puolueen itsensä kannasta että puolueen toimijoiden ja jäsenten osallistumisesta keskusteluun sekä puolueen sisällä että ulkopuolella. Näkisin jopa perusturvan ensi kevään vaalien tärkeimpänä kysymyksenä.

Joten olet täsmälleen oikealla asialla. Tehtäväsi on sekä antaa tietämyksesi työryhmälle että avata ajatuksia muille.

Taloustieteen näkemys sinänsä on oikea. Tulkinta vain taitaa olla usein hieman väärä. Sosiaaliturvan pitäisi todellakin 'kannustaa työntekoon'. Mutta se ei tarkoita, että sen on oltava niin matala, että ilman työntekoa ei tule toimeen.

Kannustava sosiaaliturva olisi sitä, että perusturvalla tulee toimeen. Silloin ihminen voisi käyttää aikansa siihen, miten hän saisi (halutessaan) lisätuloa. Nykyinen tilanne on sellainen, että ihminen joutuu käyttämään aikansa siihen, miten hän saisi hankituksi erilaisia tukia niin paljon, että tulee toimeen.

Lisäksi olisi hyväksyttävä se, että osalla ihmisistä ei ole halua (palkka)työhön. Useimmilla kuitenkin olisi halua, koska useimmat haluavat enemmän kuin vain asunnon ja ruuan. Toisaalta moni heistä, joka ei halua palkkatyöhön, voisi olla hyvinkin halukas tekemään muuten yhteisöllistä työtä. Työn olemus on jo muuttumassa ja tulee vielä muuttumaan, halusimmepa tai ei.

Jo nyt useimmilla puolueilla on jonkinlainen idea perusturvasta, koska kaikki ymmärtävät, että nykyinen, sirpaleinen sosiaaliturva ei ainakaan ole työhön kannustava. Jopa sosialidemokraatit ovat esittäneet ajatuksia siihen suuntaan. Ikävä vain, että kaikki ovat mustasukkaisia omasta mallistaan. Ilmeisesti tärkeämpää kuin itse asia, on saada itselle kunnia, että turva toteutettiin meidän näkemystemme mukaan.

Joten teet hyvää työtä. Arvelenpa, että puheenjohtaja Sipiläkin on kanssasi hyvin samoilla linjoilla. Minusta perusturva oli mukana hänen puheissaan jo 2015 vaalien alla ja toteuttihan halitus myös perustulokokeilun. (Aktiivimallista en olekaan yhtä ihastunut.)

Joskus vain vaatii lehmän hermoja esittää asia niin, että hyödyt suhteessa riskeihin tulevat ymmärretyiksi. Totesin sen viimeksi, kun keskustan eduskuntaryhmä kokoontui Vantaalla. Tietenkin aika keskusteluun oli lyhyt mutta aika lujassa tuntuu joillain olevan pelko siitä, että perustulo mahdollistaisi siivellä elämisen. Joten lähde siitä, että joudut selittämään asioita uudelleen ja uudelleen.

Olen sanonut ennen ja sanon nyt. Verotuksen keinoin olisi mahdollista hoitaa tuleva perusturva niin, että kustannusvaikutus nykyisiin sosiaaliturvan komponentteihin nähden olisi suunnilleen +-0. Mahdollinen kustannushyöty olisi tarvittavan turvakäsittelijöiden määrän vähentäminen. Tuo olisi varmasti myös ihan laskennallisesti osoitettavissa mutta ikävä kyllä itselläni ei siihen vielä ole aikaa eikä resursseja. Mutta ihan hyvin siitä voisi yhden matemaattisen mallintamisen gradun teettää. Eikä tarvitsisi plagioida mitään.

Käyttäjän JohannesKananen kuva
Johannes Kananen

Kiitos kommenteista. Tuo on tärkeä huomio, että työn olemus tulee muuttumaan. Digitalisaatio ja alustatalous ovat merkkejä siitä. Luulen, että yrittämisen ja palkansaajana tehtävän työn erot tulevat vähenemään tulevaisuudessa. Tämäkin pitäisi osata ottaa huomioon sosiaaliturvaa uudistaessa. Sosiaaliturva kun on suunniteltu niin, että ihmiset työmarkkinoilla olisivat joko palkansaajia tai yrittäjiä.

Yhdistän pohdintasi myös negatiivisen tuloveron ajatukseen. Työryhmämme työ lähti oikeastaan liikkeelle siitä, että puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni otti kantaa negatiivisen tuloveron puolesta: https://www.suomenmaa.fi/uutiset/kulmuni-negatiivi...

Tämä vaihtoehto on ollut työryhmässä vahvasti esillä. Koska sosiaaliturva ja verotus on valtavan monimutkainen kokonaisuus, vaatii hieman työtä suunnitella miten mahdollinen negatiivinen tulovero suhtautuisi olemassaolevaan järjestelmään. Mitkä etuudet korvautuisivat, mitkä jäisivät? Tätä työtä työryhmässä tehdään juuri nyt.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Aika luonnollista Kulmunilta. Olihan negatiivinen tulovero minusta keskustanuorilla esillä jo kymmenkunta vuotta sitten.

Mutta ei pidä takertua negatiiviseen tuloveroon. Yhtä lailla pitäisi katsoa, mitä vaikkapa (muistaakseni) Liberan (ja Lepomäen) perustili sisältää. Samoin kannattaa katsoa liberaalien Aholan ajatuksia. Miksei vaikka pyytää heidätkin esittämään työryhmälle omia näkemyksiään.

Katsoin tuota linkkiä. Senkin kommenteissa näkyy juuri tuo ymmärtämättömyys ja epäluulo. Tyypillisenä epäilynä näkyy se, että perusturva toimisi palkkojen alentajana. Työnantajat voisivat maksaa pienempiä palkkoja, kun perusturva täydentää palkkaa. Siinä vain jää huomaamatta se, että jo tällä hetkellä sosiaaliturva toimii palkan täydentäjänä.

Nähdäkseni perusturva korvaisi ainakin työmarkkinatuen, opintotuen, kansaneläkkeen ja takuueläkkeen. Osaksi se korvaisi asumistuen. Sen jälkeen asumistuki ja toimeentulotuki jäisivät puhtaasti kuntien järjestettäväksi ja vastattavaksi. Silloin siinä olisi takaisinkytkentä kunnille vaikuttaa asumisen hintaan.

Tuo olisi minusta se peruslogiikka. Tuetkin laskettaisiin tuloksi, jota verotettaisiin. Verovuosi olisi varmaan edelleen sopiva integrointiaika, jolla tukien ja muiden tulojen kokonaisuus tasoitettaisiin. Veroasteikot täytyisi tietenkin muokata tämän mukaan.

Käyttäjän JohannesKananen kuva
Johannes Kananen Vastaus kommenttiin #6

Olen jonkin verran tutustunut Liberan perustiliin ja se on kiinnostava idea. Ymmärrän sen niin, että siinä tulot ja varallisuus nähdään enemmän yhdessä kun taas sosiaaliturva nykyään keskittyy vain tulopuoleen, ei niinkään varallisuuteen. Liberan esittämissä malleissa on kyse kuitenkin niin pienistä summista, että niillä ei voisi korvata sosiaaliturvaa. Eli minun näkökulmastani perustili voisi olla, mutta sen pitäisi sitten olla riittävän iso että sillä olisi jotain merkitystä.

Nuo mainitsemasi tuet voisi tosiaan yhdistää. Mutta sitten tuo asia siitä, että perustulo/negatiivinen tulovero mahdollistaisi matalampien palkkojen maksamisen työmarkkinoilla. Se on minusta kyllä valitettavasti mahdollista ja se pitäisi perusturvan uudistamisen yhteydessä jotenkin ottaa huomioon. Eli jos puretaan syyperustaisuutta ja sosiaaliturvan (negatiivinen tulovero tai perustulo) voisi yhdistää työntekoon niin se väkisin mahdollistaisi pienempien palkkojen maksamisen.

Siksi minusta pitäisi samalla kehittää uusia yrittäjyyden mahdollisuuksia ja tapoja jakaa yrittäjäriskiä ja toimeentulon riskiä uudelleen. Tästä aiheesta meillä on menossa Valtioneuvoston kanslian rahoittama tutkimusprojekti:

https://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Olisin kyllä ihan oikeasti kiinnostunut kuulemaan siitä, millä mittareilla eriarvoisuuden katsotaan kasvaneen? Tilastokeskuksen tulonjakotilastot ulottuvat 1960-luvun alkuun saakka ja siitä tähän päivään lukien tuloerot ovat laskeneet. Jos sekä tuloerot laskevat että kaikkien tulot nousevat, miksi se lisäisi katkeruutta ja turvattomuutta?

Entä jos ongelma onkin siinä että poliitikot ja agitaattorit valehtelevat kansalaisille eriarvoisuuden lisääntyneen?

Käyttäjän JohannesKananen kuva
Johannes Kananen

Itse olen tykännyt katsoa tulonjakoa Gini-kertoimella mitattuna. Mutta on hyvä muistaa että tilastoja pitää aina tulkita jotenkin ja tulkinta on sidoksissa tulkitsijan arvoihin ja muihin lähtökohtiin. Ei siis ole neutraalia tai objektiivista tapaa tulkita tilastoja.

Oma tulkintani on tämä (käsittääkseni useimmat sosiaalipoliitikot ovat tästä samaa mieltä):

Tuloerot Gini-kertoimella mitattuna kaventuivat 1990-luvulle asti pitkälti tuloja uudelleenjakavan verotuksen ja sosiaaliturvan vuoksi. 1990-luvun alussa Gini oli noin 0,20 (käytettävissä olevat tulot). Sitten tuloerot lähtivät voimakkaaseen nousuun politiikan muutoksen seurauksena. Taloustieteen ja elinkeinoelämän politiikkasuositusten mukaan poliitikot leikkasivat sosiaaliturvaa ja kevensivät verotusta. Seurauksena Gini-kerroin oli 2000-lvuun alussa noin 0,27. Sitten puhkesi IT-kupla ja tuloerot jonkin verran tasoittuivat. Nousukauden jälkeen ne taas kasvoivat hieman kunnes tuli finanssikriisi 2008, jonka jälkeen ne eivät ole enää kasvaneet.

Nyt kun talous kasvaa ja hallitus jatkaa uusliberaalia politiikkaa tuloerot todennäköisesti tulevat taas kasvamaan.

Voimakkainta tuloerojen kasvu oli siis 1990-luvulla. Tuolloin mm. OECD huomautti siitä, että tuloerot kasvoivat meillä nopeiten kaikista OECD maista (Growing unequal-raportti).

Olen näistä aiheista kirjoittanut paljon, mm.

https://www.gaudeamus.fi/kilpailuvaltionkyydissa/

Toimituksen poiminnat