Verotuksen porsaanreiät esillä hallitusneuvotteluissa
Julkisuudessa on ollut tieto siitä, että hallitusneuvotteluissa on ollut esillä listaamattomien yritysten osinkojen verotus. Monimutkaiselta kuulostava asia kätkee sisälleen suuren poliittisen kysymyksen, joka on tärkeä hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta. Tällä hetkellä verojärjestelmä on epäoikeudenmukainen, mutta sen korjaaminen olisi melko helppoa ja vaatii ainoastaan poliittista tahtoa.
Eräs käännekohta suomalaisen hyvinvointivaltion historiassa oli pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen eriyttäminen toisistaan 1990-luvulla. Pääomatuloja verotetaan vähemmän kuin ansiotuloja, eli rikkaat maksavat vähemmän veroja kuin vähemmän rikkaat. Tämä muutos kasvatti tuloeroja ja lisäsi eriarvoisuutta. Samalla valtio menetti verotuloja.
Kehitys jatkui niin, että tällä hetkellä suuri osa pääomatuloista on kokonaan verottomia. Samalla monet etuoikeutetussa asemassa olevat ammattiryhmät, kuten lääkärit ja juristit kiertävät veroja muuntamalla tulonsa verottomiksi pääomatuloiksi esimerkiksi holding-yhtiöiden avulla. Vuonna 2014 tästä nousi kohu, kun silloinen Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.) jäi kiinni ansiotulojen muuntamisesta verottomiksi pääomatuloiksi.
Nykyinen lainsäädäntö kuitenkin sallii tämän epäoikeudenmukaisen käytännön. Porsaanreikä syntyy siten, että listaamattomien yritysten (eli ei-pörssiyritysten) osinkojen verotus on kevyempää kuin pörssiyritysten. Tähän kun lisää holding-yhtiöiden (eli omistuksen hallintaa varten perustetun yhtiön) käytön ja sitä kautta syntyvät mahdollisuudet, on lopputuloksena laajamittainen veronkierto.
Tähän mennessä Korkein hallinto-oikeus (KHO) tai Verohallinto eivät ole puuttuneet veronkiertoon. Ilmeisesti lainsäädännön olisi oltava tiukempi, jotta viranomaiset ja tuomarit voisivat veronkiertoon puuttua.
Valtio menettää joka vuosi arviolta puoli miljardia euroa sen takia, että ihmiset muuntavat keinotekoisesti palkkatuloja verottomiksi pääomatuloiksi. Arvio perustuu siihen, että verovapaita osinkoja maksetaan noin 2 mrd. euroa vuodessa. Todennäköisesti suurin osa ellei kaikki näistä osingoista on keinotekoisesti pääomatuloiksi muutettuja ansiotuloja. Jos näistä osingoista maksettaisiin edes samat verot kuin pörssiyritysten osingoista, eli 25,5%, valtion kirstuun kilahtaisi noin puoli miljardia euroa lisää verotuloja joka vuosi.
Vertailun vuoksi voidaan todeta, että vanhustenhuollosta puuttuu tällä hetkellä miljardi euroa verrattuna muihin pohjoismaihin. Oikeudenmukaisemmalla verotuksella kunnioitettavaan ikään ehtineet suomalaiset saisivat ansaitsemaansa hoivaa.
Porsaanreikien tukkimiseen on monia keinoja. Tehokkain keino olisi verottaa kaikkia osinkoja samalla tavalla, kuten Ruotsissa ja Tanskassa tehdään. Tätä on SDP ehdottanut. Valtiovarainministeriö on myös ehdottanut listaamattomien yritysten osinkojen verotuksen kiristämistä muuttamalla veron laskentaperusteita.
Keskusta on linjannut, että osinkoverojärjestelmän pitää olla yrittäjyyteen kannustava. Keskusta kannattaa myös sitä, että osinkoverotus on sidonnainen yrityksen nettovarallisuuteen. Tämän linjauksen näkökulmasta lienee johdonmukaista, että verojärjestelmän pitää kannustaa ihmisiä aitoon yrittäjyyteen eikä siihen, että he muuntavat työnantajalta saamansa ansiotulot pääomatuloiksi.
Keskusta on myös linjannut, että Suomessa syntyvästä tulosta tulee maksaa verot Suomeen. Tällä hetkellä veroparatiisiyhtiöt käyttävät hyväkseen osinkojen verovapautta niin, ettei tämä keskustan tavoite toteudu.
Tärkeää olisi pienentää taloudellisia kannustimia muuntaa keinotekoisesti palkkatuloja pääomatuloiksi. Toivon, että hallitusneuvottelijat pyrkivät tässä asiassa aitoon kompromissiin niin, että voimme aloittaa työn oikeudenmukaisemman verojärjestelmän rakentamiseksi.
”Todennäköisedsti suurin osa ellei kaikki näistä osingoista on keinlotekoisesti pääomatuloksi muutettuja ansiotuloja.” Aika raju väite!
Ilmoita asiaton viesti
On hyvin tärkeää tuoda pienyrittäjän näkökulma mukaan keskusteluun. Ja ymmärrän, että osinkoveron kiristäminen saattaa pienentää pienyrittäjien käteen jääviä tuloja.
Juridisesti yritys ja sen omistaja ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, eli juridisesti ei ole mielekästä laskea yhteen ensin yrityksen maksamia veroja ja sitten omistaja/työntekijän maksamia veroja. Ne ovat kaksi eri asiaa.
Mutta käytännön ongelma on holding-yhtiöillä kikkailu. Toivon, että Säätytalolla löytyy kompromissi, joka on pienyrittäjille hyväksyttävä ja joka luo edellytykset veronkierron lopettamiseksi holding-yhtiöiden kautta. Yrittäjien ja palkansaajien asettaminen vastakkain ei tässä yhteydessä hyödytä mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Mun ymmärrys taloudesta ei ole kovinkaan suuri koulutuksen puutteen vuoksi aiheessa, enkä siis puhu virallisin termein, mutta mitä olen pintapuolisesti kyennyt käsittelemään taloutta ottamalla askelia taaksepäin luodakseni mielessäni kokonaiskuvaa talouden kierrosta, niin tämä asia jossain mielessä on noussut esiin ongelmallisena – ainakin teoriassa.
Mitä enemmän rahaa virtaa erilaisiin sijoituskupliin ja kun raha valuu näistä kuplista ulkomaille uusiin kupliin ilman, että tästä maksetaan veroa, niin sitä ongelmallisempaa se on hyvinvointiyhteiskunnalle. Kun rahaa ohjataan reaalitaloudesta sen ulkopuolella oleviin kupliin yhä enenevissä määrin, niin tulos on yhä enenevissä määrin reaalitalouden näivettyminen pohjalta alkaen. Ja reaalitaloudella tarkoitan tässä lähinnä valtion, pk-yritysten, sekä kuluttajien käytössä ja yleisessä kierrossa olevaa rahaa. Sijoittajilla ja yrityksillä on suuri vastuu tässä.
Mä olen pohjimmiltani oikeistolainen. Edustan yksilönvapauksia ja jokaisen omaa vastuuta ideaalitilanteessa, mutta koska meidän nykyinen yhteiskunta toimii tietynlaisin taloudellisin rajoituksin, vähän kuin suljettu järjestelmä, jossa täysiverinen henkinen oikeistolaisuus ilman vasemmalla olevaa sydäntä näivettää yhteiskunnan pohjalle joutuneet, niin mä joudun yhteiskunnallisessa mielessä nykyisellä mallilla tukemaan taloudellista keskustaa. Vastustan henkeen ja vereen ihmisten täydellistä tasapäistämistä, mutta kannatan jossain määrin voittojen jakamista suljetussa systeemissä, ainakin jos asiaa lähestytään realismin kautta. Mun mielestä rahan täytyy pysyä lähellä ihmisiä kierrossa ja tätä aihetta ja sen mahdollisia vaikutuksia olisi hyvä tutkia enemmän.
ps. Hallitusneuvotteluissa voitaisiin selvittää AY-liikkeiden verovapauksia myös ja jos vasemmistohenkisellä kokoonpanolla ei tällä kaudella ole pokkaa lähteä siihen, niin tulevaisuudessa.
pps. Ja virheellisiä ajatelmia aiheesta saa ja pitääkin korjata.
Ilmoita asiaton viesti